Joka neljäs suomalainen on kokenut vainoamista

Joka kolmas (30 %) nainen ja joka viides (19 %) mies on kokenut vainoamista jossain vaiheessa elämäänsä. Vainoamista kokevat tyypillisimmin naiset ja alle 35-vuotiaat. Sekä naisten että miesten kokemassa vainoamisessa tekijä on tyypillisimmin mies. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus osoittaa, että sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella tapahtuva vainoaminen on yleistä.

Vainoaminen on tyypillisesti toistuvia ei-toivottuja yhteydenottoja tai lahjoja. Sellaisia on vastaanottanut 59 prosenttia vainoamista kokeneista naisista ja 36 prosenttia miehistä. Miehillä yleisin vainoamisen muoto ovat toistuvat julkiset loukkaavat kommentit, joita on saanut 54 prosenttia vainoamista kokeneista miehistä. Naisilla vastaava osuus on 35 prosenttia. Julkisilla loukkaavilla kommenteilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisen median julkaisuja.

Ei-toivottujen yhteydenottojen ja lahjojen lisäksi naiset kokevat miehiä huomattavasti useammin toistuvaa seuraamista, vakoilua ja väijymistä. Julkisten loukkaavien kommenttien lisäksi miehet raportoivat naisia useammin toistuvaa omaisuuden vahingoittamista.

”Vainoaminen voi tapahtua monin eri tavoin. Pelkästään eri kanavia pitkin tulevien toistuvien – kymmenien, satojen tai jopa tuhansien – ei-toivottujen yhteydenottojen vastaanottaminen voi olla uhrille hyvin kuormittavaa. Koska harvan meistä on mahdollista jättäytyä pois kaikista viestintäkanavista ilman arkielämän kohtuutonta hankaloitumista, olemme hyvin haavoittuvaisia digitaalisia kanavia hyödyntävälle vainoamiselle”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila.

Kumppanien tekemä vainoaminen pitkäkestoista

Vainoamista elämänsä aikana kokeneista naisista reilu neljännes (26 %) ja miehistä hieman alle viidennes (17 %) on kokenut vainoamista ainakin yhden entisen tai nykyisen parisuhdekumppanin tekemänä.

”Muun väkivallan tavoin myös nykyiseen tai entiseen parisuhteeseen liittyvä vainoaminen on tyypillisesti pitkäkestoista ja toistuvaa sekä kohdistuu erityisesti naisiin”, toteaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.

Vainoamista elämänsä aikana kokeneista naisista suurin osa (71 %) ja miehistäkin reilusti yli puolet (61 %) on kokenut vainoamista vähintään yhden parisuhteen ulkopuolisen henkilön, kuten tuttavan, ystävän, sukulaisen tai ennestään tuntemattoman henkilön tekemänä.

Lisäksi kolmannes miehistä ja vajaa viidennes naisista on kokenut vainoamista tuntemattomaksi jääneen henkilön taholta.

”Jos tekijästä ei ole mitään tietoa, kysymys on usein esimerkiksi verkon välityksellä anonyymisti tapahtuvasta vainoamisesta. Siinä on syytä huomioida, että tekijä saattaa todellisuudessa olla yhtä hyvin uhrin läheinen kuin ennestään tuntematonkin”, muistuttaa yliaktuaari Attila.

Vainoaminen vaikuttaa uhrin käyttäytymiseen

Vainoamista kokeneista naisista 42 prosenttia raportoi viimeisimmän vainoamistapauksen vaikuttaneen heidän toimintaansa, kun miehistä näin kertoi hieman alle kolmannes (30 %).

”Vähintään joka kymmenes nainen on viimeisimmän vainoamistapauksen seurauksena muuttanut tai salannut yhteystietonsa, rajoittanut ulkona liikkumista, tehnyt ilmoituksen poliisille, vaihtanut asuinpaikkaa tai alkanut kantaa mukanaan itsepuolustusvälinettä. Miehet raportoivat seurauksia vähemmän, mutta vähintään joka kymmenes vainoamista kokenut mies on tehnyt viimeisimmästä tapauksesta ilmoituksen poliisille tai muuttanut tai salannut yhteystietonsa”, kertoo erikoistutkija Pietiläinen.

Vain hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %) vainoamista kokenut nainen tai mies on ilmoittanut viimeisimmästä vainoamistapauksesta poliisille.

”Suurin osa poliisille ilmoittamatta jättäneistä perustelee asiaa sillä, että ei pitänyt tapahtunutta riittävän vakavana rikosilmoituksen tekemiseen. Kuitenkin noin joka kymmenes ilmoituksen tekemättä jättänyt kertoo syyksi häpeän ja syyllisyyden tunteet, seurauksien pelon tai uskonsa poliisin kyvyttömyyteen auttaa. Näihin syihin meidän pitäisi pystyä yhteiskuntana tarttumaan”, toteaa yliaktuaari Attila.

Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender-Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.

Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, lapsuuden väkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta.

Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.

Lisätietoja:

Yliaktuaari Henna Attila, p. 029 551 3378
Erikoistutkija Marjut Pietiläinen, p. 029 551 2798

Tiiviisti tutkimuksesta: Naisten ja miesten kokemukset vainoamisesta

Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivu