Uutisia 31.5.2017
Kaupungistuminen haastaa asuntotuotannon
Asuntotuotantomäärien olisi noustava useita kymmeniä prosentteja nykyisestä, jotta tulevaisuuden tavoitteisiin voitaisiin vastata, kirjoittaa yliaktuaari Jose Lahtinen Tieto&trendit – talous ja hyvinvointikatsauksessa 2/2017.
Suomen kaupunkimaisilla alueilla asuu tällä hetkellä noin 69 prosenttia väestöstä. Kaupungistumiskehityksen seurauksena asuntoja rakennetaan valtaosin kasvukeskuksiin. Vuosien 2000–2016 aikana vain kymmenessä kaupungissa on rakennettu yli kymmenentuhatta asuntoa: Helsingissä, Espoossa, Oulussa, Vantaalla, Tampereella, Jyväskylässä, Turussa, Kuopiossa, Lahdessa ja Seinäjoella.
Vuodelle 2016 Helsingin seudun tuotantotavoitteeksi asetettiin 13 500 uutta asuntoa, Tampereen seudulle 3 160 ja Turun seudulle noin 2 530 asuntoa. Vastaavat toteutumat olivat Helsingin seudulla noin 12 200 asuntoa, Tampereen seudulla reilut 3 000 ja Turun seudulla reilut 1 400 asuntoa. Luvut ovat selvästi paranemaan päin Helsingin ja Tampereen osalta, mutta Turussa jäädään yhä kauemmas tavoitteesta.
VTT:n laatiman kaupungistumisskenaarion mukaan vuonna 2040 Helsingin seutukunnan asuntotuotantotarve on 14 608 asuntoa vuodessa, Tampereen ja Turun seutukunnissa vastaavasti 3 348 ja 2 240 asuntoa ja Oulussa 2 620 asuntoa.
Lue Jose Lahtisen artikkeli Tieto&trendit ‒ Talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta
Asuntojen hinnat nousseet muuttovoittokunnissa
Vanhojen osakeasuntojen hintojen ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä kasvaa edelleen. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen nimellishinnat ovat nousseet vuodesta 2010 noin kymmenen prosenttia, kun muualla maassa hinnat ovat polkeneet paikallaan, kirjoittaa yliaktuaari Elina Vuorio artikkelissaan.
Hinnat ovat nousseet etenkin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, jotka ovat myös muuttovoittajia. Eniten hinnat ovat laskeneet Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Etelä-Savossa – maakunnissa, joista on viime vuosina muutettu pois ja menetetty työpaikkoja.
Muuttoliike ja asuntojen hinnat maakunnissa
* Maakuntien välinen nettomuutto suhteutettuna maakunnan keskiväkilukuun
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat ja Muuttoliike 2016
Lue Elina Vuorion artikkeli Tieto&trendit ‒ Talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta
Mediamarkkinat tiukassa testissä
Kustannusalan osuus mediamarkkinoista on tällä vuosituhannella pienentynyt dramaattisesti, kun sähköinen viestintä on vallannut alaa. Miten markkinan murros näkyy mediatalouden eri sektoreilla ja miksi murroksesta ei ole syntynyt kasvua, pohtivat Kaisa Saarenmaa ja Tuomo Sauri artikkelissaan.
Kustantaminen on 57 prosentin osuudellaan Suomessa edelleen joukkoviestintätalouden suurin sektori, mutta sen osuus on selvästi pienentynyt vuodesta 2000, jolloin osuus oli 75 prosenttia. Sähköisen joukkoviestinnän osuus markkinoista on sen sijaan lähes kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta.
Verkkomedia on kasvanut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana: 320 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Myös televisiotoiminnassa kasvu on ollut nopeaa, 43 prosenttia. Televisiotoiminta muodostaa nykyisin noin 75 prosenttia sähköisen viestinnän markkinoista.
Sanomalehdistö on menettänyt sekä levikkiään että mainostuloja. Vuodesta 2004 lähtien kaikkien suurimpien päivälehtien levikit ovat laskeneet. Myös painettujen lehtien lukijamäärät ovat pudonneet ja lukijat ovat pitkälti siirtyneet lehtien verkkopalveluiden käyttäjiksi. Digitaaliset tuotot muodostavat kuitenkin suhteellisen pienen osan sanomalehtien tuotosta. Ansaintamallit ovatkin edelleen mediatalojen verkkojulkaisujen kehityksen keskeisin haaste.
Lisätietoja:
Päätoimittaja Hannele Orjala p. 029 551 3582
Yliaktuaari Jose Lahtinen p. 029 551 3776
Yliaktuaari Elina Vuorio p. 029 551 3385
Erikoistoimittaja Kaisa Saarenmaa p. 029 551 3517
Vuoden 2018 alussa Tieto&trendit – Talous ja hyvinvointikatsauksen koko sisältö siirtyy veloituksettomaksi verkkoon. Vuoden 2017 irtonumeroita voi tilata osoitteesta myynti@stat.fi.