Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön

Näyttöpäätteiden äärellä vietetty aika kasvoi koronakriisin aikaan ennätystasolle. Suomalaiset viettivät vuosien 2020–2021 aikana erilaisten näyttöruutujen ääressä päivittäin keskimäärin 4 tuntia 26 minuuttia. Pisin ruutuaika oli 15–24-vuotiailla, keskimäärin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Vähiten ruutujen äärellä viihtyivät 10–14-vuotiaat, keskimäärin 3 tuntia 50 minuuttia päivässä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen.

Päivittäisellä kokonaisruutuajalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka yhteydessä on käytetty jotakin näyttöruutua, kuten tv-vastaanotinta, älypuhelinta, tietokonetta, tablettia, pelikonetta tai e-kirjan lukulaitetta.

“Vapaa-ajan ruutuajan kasvu on ollut huomattavaa vuosikymmenestä toiseen. Taustalla on pandemian lisäksi pitempi viestintäteknologian kehityksen ja sisältötarjonnan kasvun trendi. Esimerkiksi 15–24-vuotiaat naiset käyttävät nykyisin runsaasti aikaa tv- ja videosisältöjen parissa”, yliaktuaari Juha Haaramo kertoo.

Miesten päivittäinen ruutuaika oli noin puoli tuntia pidempi kuin naisilla. Miehet käyttivät naisia enemmän aikaa tietokoneen peruskäyttöön, digipelaamiseen sekä televisio- ja videosisältöjen katseluun.

10–14-vuotiaiden ruutuaika alkoi kaikkein aikaisimmin. Ikäryhmästä keskimäärin 12 prosenttia oli ruutujen äärellä kello 7.10–7.20 ja tuntia myöhemmin jo joka viides. 15–24-vuotiaiden ruutujen äärellä viettämä aika jatkui ikäryhmistä kaikkein myöhimpään. Noin joka kolmas ikäryhmään kuuluvista oli ruutujen ääressä vielä klo 23–23.10 ja keskiyölläkin yhä lähes joka viides.

Pojat ja miehet viettävät vapaa-aikaansa tieto- tai pelikoneella

Naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien vapaa-ajan ruutuajan käyttö eroaa selvästi toisistaan. Naiset seuraavat enemmän sosiaalista mediaa ja miehillä korostuu digipelaaminen.

Miehet käyttivät vuosina 2020–2021 digipelaamiseen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin naiset. Tietokoneen peruskäyttöön (tiedonetsintä, tietokoneharrastus, tietokoneen muu käyttö) miehet kuluttivat lähes tuplasti naisia enemmän aikaa. Naiset puolestaan käyttivät noin kaksinkertaisesti miehiin verrattuna aikaa sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään. Vain 65 vuotta täyttäneillä naisten ja miesten ruutuaika jakaantui eri tavalla.

“Suurimmat sukupuolittaiset erot sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään käytetyssä ajassa olivat 10–14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt käyttivät someen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin pojat”, Haaramo mainitsee.

Sosiaalinen media tavoittaa yhä paremmin kaikki ikäluokat, tytöt ja naiset aktiivisimpia käyttäjiä

Lähes kaikki alle 45-vuotiaat seurasivat sosiaalista mediaa. Vain 15 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä ei käyttänyt sosiaalista mediaa. Sukupuolten välillä ei ollut eroa. Somepalvelut tavoittavat yhä laajemmin myös senioriväestöä. Vielä vuonna 2017 yli 65-vuotiaista 61 prosenttia ei seurannut sosiaalista mediaa. Vuonna 2021 vastaavaa osuus oli enää 45 prosenttia.

Sosiaalisen median seuraaminen oli myös varsin intensiivistä. Yli puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä käytti sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti.

“Naiset seurasivat sosiaalista mediaa hieman intensiivisemmin kuin miehet. Eniten sosiaalista mediaa seurasivat 15–24-vuotiaat tytöt ja naiset, joista 86 prosenttia ilmoitti käyttävänsä somea monta kertaa päivässä tai jatkuvasti”, tutkija Riitta Hanifi kertoo.

Ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2020 ja 2021 välillä. Tutkimus kattaa yli 10-vuotiaan väestön mediankäytön ilman yläikärajaa. Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään.

Lisätietoja:
Katsaus: Ajankäyttö 2020–2021, netti, some & ruutuaika
Yliaktuaari Juha Haaramo, 029 551 3666, ajankaytto@stat.fi
Tutkija Riitta Hanifi, 029 551 2946, ajankaytto@stat.fi