Onko vaalien päiväys mennyt jo umpeen? Kuuntele Tilastokeskuksen podcast

Vaalien sanotaan olevan demokratian kulmakivi, mutta kestääkö väite enää kriittistä tarkastelua? Äänestysprosentit laskevat, ja äänestäminen eriytyy. Ovatko vaalit enää toimiva konsepti, kun jopa puolet kansasta jättää käyttämättä perustuslaillista oikeuttaan äänestää?

Tätä aihetta pohditaan Tilastokeskuksen uudessa Faktanvartija-podcastissa.

Aluevaalien äänestysprosentin on ennakoitu jäävän jopa alle 40 prosentin. Ketä matalasta äänestysprosentista voi syyttää?

”Syyllisyyteen en ota kantaa, mutta tilastojen mukaan äänestämättä jättävät nuoret, etenkin nuoret miehet, pienituloiset, vähemmän koulutetut, ulkomaalaistaustaiset ja jossain määrin myös perheettömät”, vaalitilastojen asiantuntija, yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo podcastissa.

Äänestämättä jättämisen juurisyyt eivät välttämättä löydy äänestäjien taustatekijöistä, vaan myös tarjonnassa voi olla vikaa.

”Onko niin, että ihmisille ei tarjota sellaisia teemoja ja kokonaisuuksia, joilla olisi yhtymäkohtia omaan elämään?” Fredriksson kysyy.

Aluevaalit ovat ensimmäiset uudet vaalit sitten vuoden 1996, jolloin Suomessa järjestettiin ensimmäisen kerran eurovaalit. Liittyykö ensimmäisiin aluevaaleihin uutuudenviehätystä vai jättääkö vieras konsepti kylmäksi?

”Ensimmäisissä eurovaaleissa äänestysprosentti oli selvästi korkeampi kuin seuraavissa vaaleissa, eli uusilla vaaleilla voi olla aktivoiva vaikutus. Toisaalta meillä on edelleen paha koronatilanne päällä. Olisin aika yllättänyt, jos se ei jollain tavalla näkyisi äänestysprosentissa.”

Tilastot ovat paljastavia, kun tarkastellaan vaalien ehdokasasettelua. Ehdokkaat ovat keskimäärin koulutetumpia, parempituloisia ja yleisemmin työelämässä kuin äänestäjät. Kääntääkö ehdokasvalikoima demokratiaa entistä enemmän kieroon?

”On loogista, että ehdokkaaksi hakeudutaan niistä ryhmistä, joissa myös äänestysaktiivisuus on korkea. Tästä syystä ehdokkaiden ja äänioikeutettujen taustat tyypillisesti eroavat jonkin verran. Yksi näkökulma asiaan on pohtia, onko ehdokas äänestäjäkuntansa demografian vai etujen ja teemojen edustaja”, Fredriksson sanoo.

Miten äänestysprosentille käy, kun innokkaimmat äänestäjät eli yli 70-vuotiaat ikäihmiset poistuvat keskuudestamme? Onko äänestäminen opittu taito vai kasvammeko äänestäjiksi iän myötä? Kuuntele podcast!

Kuuntele podcast SoundCloudissa

Faktanvartija on podcast, joka tarttuu rohkeasti ja kriittisellä otteella julkisessa keskustelussa näkyviin aiheisiin. Podcast antaa kunnian faktoille ja luo pohjaa tietoon perustuvalle mielipiteen muodostukselle. Juontajana sarjassa on Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pasi Piela.

Lisätietoja: yliaktuaari Sami Fredriksson p. 029 551 2696, kehittämispäällikkö Pasi Piela p. 029 551 3353