Uutisia 30.9.2021
Tilastokeskuksen väestöennuste: Syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla
Ikäluokkien koko uhkaa pienentyä tulevina vuosikymmeninä entisestään. 2060-luvulla Suomessa syntyisi enää 40 000 lasta vuosittain. Näin kertoo Tilastokeskuksen tänään torstaina julkaisema uusi väestöennuste.
Ennusteen mukaan Suomessa kuolee vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla, ennusteessa todetaan.
Vuonna 2020 Suomessa syntyi edellisvuotta enemmän lapsia. Syntyneiden määrän hidas kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo muistuttaa, että syntyvyys on silti yhä historiallisen alhaalla.
”Syntyvyyden lasku alkoi meillä vuonna 2010. Kymmenessä vuodessa on tultu aika rajustikin alaspäin. Jos nyt jäädään tasolle, jolla syntyvyydessä tällä hetkellä ollaan, se tarkoittaa vääjäämättä väkiluvun kääntymistä laskuun”, Rapo tiivistää.
Havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2040 enää 15 kuntaa, joissa syntyneiden määrä on kuolleiden määrää suurempi. Matala syntyvyys näkyy nopeasti nuorten määrän laskuna.
Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrässä pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen.
”Työikäisen väestön määrän pahin lasku on toistaiseksi ohi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt noin 140 000 henkilöllä. Seuraavan 20 vuoden aikana työikäisten määrän ennustetaan vähenevän vajaalla 80 000 henkilöllä. Tämän jälkeen matala syntyvyys kiihdyttäisi jälleen työikäisen väestön määrän laskua. 2050–2060-luvuilla meillä olisi ennusteen mukaan työikäistä väestöä 300 000 nykyistä vähemmän”, Rapo kertoo.
Väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034, jolloin maamme väkiluku olisi 5,6 miljoonaa. Vuonna 2050 väkiluku olisi jo tämänhetkistä pienempi.
”Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla, eli vielä tällä hetkellä kasvussa olevat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa kääntyisivät lasku-uralle”, Rapo sanoo.
Koronavuosi 2020 toi muutoksia maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa kuntien välinen nettomuutto oli tappiollista. Väestöennusteessa muutokset näkyvät ennusteen luonteen mukaisesti sillä painoarvolla, jonka yksi vuosi viiden vuoden tarkastelujaksolla saa.
”Koronavuosi on yksi vuosi muiden vuosien joukossa. Kun otetaan huomioon viimeisen viiden vuoden kehitys, sillä on oma pieni painoarvonsa. Jos nyt havaittu muuttoliikekehitys jatkuisi muutaman vuoden eteenpäin, seuraava ennuste voisi näyttää huomattavasti toisenlaisia aluekehityslukemia”, Rapo toteaa.
Seuraava väestöennuste julkaistaan syksyllä 2024.
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa. Päätöksentekijöiden tulisi arvioida ennusteen osoittaman väestökehityksen suotavuus ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu.
Lisätietoja: yliaktuaari Markus Rapo p. 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
Katso Markus Rapon haastattelu