Tilastokeskus perustaa yhteistyöverkoston kehittämään Suomen YK-indikaattoreita

Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivusto julkistettiin helmikuussa 2019. Tilastokeskus perustaa kevään aikana merkittävimmistä tiedontuottajista koostuvan yhteistyöverkoston tukemaan indikaattoreiden ylläpitoa ja kehittämistä.

Yhteistyöryhmässä on mukana valtioneuvoston kanslia, joka toimii Suomen kestävän kehityksen kansallisena koordinaattorina. Lisäksi ryhmään tulee edustajia ulkoministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

”Jopa yli puolet indikaattoreiden tiedoista on muiden kuin Tilastokeskuksen tuottamia. Keskeisten toimijoiden yhteistyön avulla pyrimme vauhdittamaan indikaattoreiden kehittämistä ja uusien tietojen tuottamista”, sanoo Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén.

Kaikkiaan kansallinen indikaattoreiden tuottajaverkosto käsittää tällä hetkellä 11 organisaatiota, joista seitsemän tuottaa vuosittain päivitettävää dataa. Indikaattoreista vastaavia kansallisia organisaatioita on yhteensä 19.

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteutumisen seuranta jatkuu vuoteen 2030 asti. Suomessa Tilastokeskus vastaa keskitetysti indikaattoritietojen kansallisesta keruusta ja julkaisusta ja raportoi Suomea koskevat seurantatiedot.

YK-indikaattoritietokannan kattavuutta parannetaan

Tällä hetkellä Suomen YK-indikaattoreiden tietokannassa on käytettävissä dataa 131 indikaattorista, kun globaaleja indikaattoreita on kaikkiaan 243. Tietokantaan on saatu koottua olemassa oleva data, mutta uusia tietoja ei sitä varten ole vielä tuotettu. YK-indikaattorien kattavuutta pyritään nyt jatkossa lisäämään.

”Tarkoituksena on kerätä indikaattoreiden aikasarjat vuodesta 1990 lähtien. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet tuottaa kansainvälisesti tuotetut tiedot kansallisesti ja myös mahdollisuudet tuottaa uusia aikasarjoja olemassa olevista tiedoista”, Jukka Hoffrén kuvailee.

Suomen osalta indikaattoreista on tällä hetkellä kerätty 53 prosenttia. ”Kansallisista lähteistä on saatavilla noin 40 prosenttia ja kansainvälisistä lähteistä runsas 10 prosenttia indikaattoreista. Kansainvälisesti on arvioitu päästävän parhaimmillaan korkeintaan 60–70 prosentin kattavuuteen, sillä osa indikaattoreista on yhä määrittelemättä. Kattavuuden nostaminen tältä tasolta riippuu paljolti kansainvälisen kehittämistyön nopeudesta”, Hoffrén toteaa.

Suomella omat kestävän kehityksen tavoitteet – Suomi jonka haluamme 2050

Kestävän kehityksen toimeenpano Suomessa perustuu yhteiskuntasitoumuksen Suomi jonka haluamme 2050 –tavoitteisiin, joita seurataan kansallisilla kestävän kehityksen indikaattoreilla. Nämä indikaattorit poikkeavat merkittävästi globaaleista YK-indikaattoreista, sillä ne seuraavat kansallisesti tärkeinä pidettyjen tavoitteiden toteutumista.

Tilastokeskus on mukana myös kansallisten indikaattoreiden tuottamisessa ja kehittämisessä. ”Kansalliset indikaattorit ja globaalit YK-indikaattorit on tarkoitus pitää erillään jatkossakin, joskin tulevaisuudessa pyritään lisäämään globaalien indikaattorien käyttöä myös kansallisessa kestävän kehityksen raportoinnissa”, Hoffrén sanoo.

Suomen kansallisesti tuotettuja YK-indikaattoreita on suunniteltu hyödynnettävän muun muassa hallituksen kestävän kehityksen selonteossa keväällä 2020 ja YK:n High Level Political Forumille (HLPF) tehtävässä raportoinnissa heinäkuussa 2020.

Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -sivusto

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén p. 029 551 3351, etunimi.sukunimi@stat.fi