Vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää

Uusin vapaa-aikatutkimus kertoo digitaalisuuden ja verkon tuomista muutoksista, mutta myös pysyvistä asioista ihmisten arjessa. Yhteydenpito ystäviin on muuttanut muotoaan, ja matkailu on monille entistä tärkeämpi osa vapaa-aikaa. Mökkeily pitää kuitenkin edelleen pintansa suomalaisten vapaa-ajanvietossa, myös nuoremmilla ikäpolvilla.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksissa on selvitetty laajasti suomalaisten vapaa-aikaa jo 40 vuoden ajan. ”Vapaa-aikatutkimuksen otos on kattanut 1980-luvulta lähtien koko 10 vuotta täyttäneen väestön. Tämä mahdollistaa myös sekä lasten ja nuorten että ikääntyneiden arjen kokemisen kartoittamisen”, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi.

Sukulaisia ja ystäviä tavataan entistä vähemmän

Uusimman vapaa-aikatutkimuksen mukaan sukulaisten tapaaminen on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2002 vapaa-aikatutkimuksen vastaajista joka kymmenes piti säännöllisesti yhteyttä yli kymmeneen sukulaiseen, vuonna 2017 enää 6 prosenttia. 7 prosenttia ei pidä lainkaan yhteyttä sukulaisiin.

Myös aikuisten lasten ja vanhempien tapaaminen on selvästi harventunut. Vielä vuonna 2002 lähes puolet vastaajista tapasi muualla asuvia vanhempiaan vähintään kerran viikossa, vuonna 2017 enää noin joka kolmas. Myös säännöllinen yhteydenpito puhelimella tai verkossa vanhempiin on vähentynyt. ”Sosiaalisen median käyttö ei näytä lisänneen aikuisten lasten ja vanhempien välistä yhteydenpitoa”, sanoo Riitta Hanifi.

Ystävien tapaaminen on vähentynyt, mutta entistä useampi on yhteydessä ystäviin puhelimella tai verkossa. Ystävien lukumäärä on kuitenkin vähentynyt verrattuna 15 vuotta aiempaan tutkimukseen. Nyt enää 28 prosentilla suomalaisista on enemmän kuin viisi ystävää.

Sosiaalisissa suhteissa on nähtävissä eroja eri väestöryhmien välillä. Työttömistä 13 prosenttia ja 15–24-vuotiaista joka kymmenes ei pidä lainkaan yhteyttä sukulaisiin. 75 vuotta täyttäneistä 12 prosentilla ja harvaan asutulla maaseudulla asuvista 8 prosentilla ei ole ystäviä. ”Yleisen yksilöllistymisen lisääntyminen saattaa lisätä myös sosiaalisista suhteista eristäytymistä”, Hanifi toteaa.

Kotityöt – velvollisuutta vai huvia?

Pyykinpesu, vaatehuolto ja siivous ovat vapaa-aikatutkimuksen perusteella niitä kotitöitä, joita sekä miehet että naiset pitävät yleisimmin aina rutiinina ja velvollisuutena. Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat puolestaan yli puolelle suomalaisista myös huvia ja harrastusta.

Mieluisimmissa kotitöissä on osin eroja sukupuolten välillä. Naisista kolme neljäsosaa kokee ostoksilla käymisen ja puutarhanhoidon olevan ainakin joskus myös huvia ja harrastusta. Lähes puolet naisista pitää kaupoissa ja ostoskeskuksissa kiertelyä hauskana, miehistä samaa mieltä oli vain neljäsosa. Noin 60 prosenttia miehistä pitää kodin korjaustöitä ainakin joskus huvina.

Monet usein toistuvat kotitaloustyöt kuten siivous, pyykinpesu ja ruuanlaitto ovat perheissä edelleen enemmän naisten vastuulla. Miehet puolestaan ovat vastuussa useimmiten kodin korjaustöistä.

”Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet. Naisten ja miesten tekemät kotityöt samankaltaistuvat hiljalleen sekä sisällöltään että määrältään”, sanoo erikoistutkija Hannu Pääkkönen.

Lomamatkoja tehdään entistä enemmän, mökkeily edelleen suosittua

Ulkomaan matkailun suosio on kasvanut tasaisesti tällä vuosituhannella. Vuonna 2017 noin 55 prosenttia vapaa-aikatutkimuksen vastaajista matkusti ulkomaille, kun vuonna 2002 ulkomaanmatkoja teki 45 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla asuvista kolme neljäsosaa oli tehnyt vuonna 2017 ulkomaanmatkan, mutta itä- ja pohjoissuomalaisista vain noin 40 prosenttia.

Myös kotimaan matkailu on lisääntynyt merkittävästi viimeisten viidentoista vuoden aikana. Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan eniten kotimaassa matkailivat alle 45-vuotiaat, joista yli 80 prosenttia oli tehnyt kotimaan matkoja.

Mökkeily on yhä tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Pääkaupunkiseudulta lähdetään mökille loman viettoon hieman useammin kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudun vastaajista hieman yli puolet vietti aikaansa mökillä, mutta myös taajaan- ja maaseutumaisesti asuttujen kuntien asukkaista yli 45 prosenttia mökkeili.

Eniten aikaa mökillä viettävät 10–24-vuotiaat sekä 55–64-vuotiaat.

Ravintoloissa syöminen lisääntynyt, tansseissa käyminen vähentynyt

Suomalainen ravintolakulttuuri on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Ravintoloissa syöminen on lisääntynyt, mutta ravintolaillanvietto muuten on vähentynyt.

Vuonna 2017 eniten ravintoloissa kävivät edelleen 20–24-vuotiaat, yli 60 prosenttia vähintään kerran kuussa. Nuorten ravintolassa käyminen on kuitenkin selvästi vähentynyt, sillä vuonna 2002 osuus oli lähes 80 prosenttia.

Vähiten ravintoloissa kävivät eläkeikäiset, joista reilu viidesosa ei käynyt niissä koskaan. Eläkeikäiset ovat kuitenkin ainoana ikäryhmänä lisänneet ravintolakäyntejään, sillä vuonna 2002 kolmasosa eläkeläisistä ei käynyt koskaan ravintolassa.

Tanssilavoilla käyminen on vähentynyt huomattavasti 1990-luvun alusta tähän päivään. Vuonna 1991 tanssilavoilla kävi vajaa neljännes vapaa-aikatutkimukseen osallistuneista, vuonna 2017 enää 7 prosenttia. Suurin romahdus näkyy nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Tanssilavoilla käynnin suosio on kasvanut ainoastaan 65 vuotta täyttäneillä, joiden käynnit ovat lähes kaksinkertaistuneet.

”Todennäköisesti 1990-luvun keski-ikäiset ovat jatkaneet tanssilavoilla käyntiään myös ikääntyessään. Nuoruudessa opittua lajia harrastetaan iän karttuessa, mutta nuorempien keskuudessa se ei saa enää yhtä suurta suosiota”, sanoo tietopalvelusuunnittelija Miia Huomo.

Suomalaisten musiikkimaku on moninaistunut

Popmusiikki on 50 vuodessa noussut yhdestä inhotuimmasta kaikkein suosituimmaksi musiikinlajiksi, eikä entistä tango-Suomea enää ole. Eri sukupolvilla ja -puolilla on omat suosikkinsa ja inhokkinsa.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaisten pidetyimmät musiikkilajit ovat pop, iskelmä, rock, heavy ja klassinen musiikki. Kotimainen iskelmämusiikki on ollut jo vuosikymmeniä suomalaisten mielimusiikkia, ja se on sitä suositumpaa mitä vanhemmasta sukupolvesta on kysymys. Myös klassinen musiikki on suosituinta vanhimmissa ikäryhmissä. Naiset suosivat kuitenkin klassista musiikkia selvästi enemmän kuin miehet.

Suomessa heavy on sekä hyvin suosittua että hyvin torjuttua musiikkia. Miehet suosivat heavymusiikkia naisia selvästi enemmän ja naiset torjuvat sitä miehiä selvästi enemmän.

10–14-vuotiaiden poikien mielimusiikin kolmen kärki on rap, pop ja elektroninen musiikki ja tytöillä pop, ulkomainen pop ja rap.

Popmusiikki on selkeästi suosituin musiikinlaji alle 45-vuotiailla naisilla. 25–44-vuotiaiden miesten arvostuksissa erottuu selkeästi raskas rock ja metalli.

”15–64-vuotiailla sukupuolten mukainen musiikkimieltymysten jakolinja kulkee likimääräisesti naisten suosiman pehmeäsointisemman popin ja miesten suosiman suoraviivaisemman kitararockin välillä. Yli 64-vuotiaiden miesten ja naisten musiikkimaku on puolestaan hyvin samankaltainen, niin mielimusiikin kuin torjutunkin musiikin suhteen”, sanoo yliaktuaari Juha Haaramo.

Vapaa-aikatutkimukseen liittyvät Tieto&trendit-artikkelit

Vapaa-ajan osallistuminen -tilasto