Vapaaehtoisten tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin auttaa tilastoinnissa

Tilastokeskus sai tulorekisteritiedot tilastointikäyttöön vuoden 2020 alussa. Kaikkia tilastointiin tarvittavia tietoja ei kuitenkaan löydy tulorekisteristä ja siksi Tilastokeskus jatkaa omia tiedusteluitaan. Jos yritykset ja yhteisöt ilmoittavat pakollisten tietojen lisäksi täydentäviä tietoja mahdollisimman kattavasti tulorekisteriin, tilastointia varten tarvitaan vähemmän erillisiä tiedusteluita.

Tilastoinnin kannalta erityisen tärkeitä ovat palkkaerien tarkat erittelyt sekä työsuhteen koko- ja osa-aikaisuuteen, ammattiin ja toimipaikkaan liittyvät tiedot. Tilastokeskus pyrkii hyödyntämään tulorekisterin tietoja jo tiedonkeruiden esitäytössä.

Tilastoihin tarvitaan taustatietoja

Jokaisessa tilastossa on omat tarkat käsitteet ja rajaukset, jotka on määritelty juuri kyseisen tilaston kuvaamaa ilmiötä varten.

Esimerkiksi palkkatilastoissa tilastoidaan säännöllisen työajan ansioita kuukausi- ja tuntipalkkaisille palkansaajille. Tätä varten tarvitaan paljon taustatietoa palkansaajien työsuhteista. Olennaisia tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat esimerkiksi tieto siitä, onko palkansaaja kuukausi-, tunti- tai urakkapalkkainen, onko hänen työsuhteensa koko- vai osa-aikainen, vakituinen vai määräaikainen tai mikä on palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika.

Näiden työsuhteen taustatietojen lisäksi tarvitaan tietoa siitä työpanoksesta, joka palkkaa vastaan on tehty. Vain näin palkkatiedot saadaan vakioitua vertailukelpoiseksi erilaisten palkansaajien välillä ja toisaalta voidaan laskea yrityksille koituvia tehdyn työajan kustannustietoja. Tulorekisteristä tarvitaan siten tietoa siitä, onko maksujaksolle osunut palkattomia tai palkallisia poissaoloja. Tämän lisäksi erityisesti tunti- ja urakkapalkkaisten palkansaajien kohdalla tarvitaan tieto siitä, miten paljon työtunteja on tehty.

Myös palkallisen poissaoloajan palkkatieto on tarpeen tunti- ja urakkapalkkaisille palkansaajille. Lisäksi erityisesti silloin, kun tulojen ansaintakaudet poikkeavat maksujaksosta, tarvitaan tieto näiden tulolajien ansaintakausista, jotta tulot kohdistuvat oikealle ansainta-ajanjaksolle.

”Tällä hetkellä tilastoinnille tarpeellisissa täydentävissä taustatiedoissa on tulorekisterissä vielä paljon puutteita, minkä vuoksi Tilastokeskuksen täytyy tiedustella näitä omilla kyselyillä. Erityisen vähän tulorekisteriin on ilmoitettu palkansaajien työpanokseen liittyviä tietoja kuten säännöllisiä viikkotyöaikoja, yksikkötietoja, poissaolotietoja ja tulojen ansaintajaksoja”, sanoo yliaktuaari Hanna Jokimäki.

Ammattitiedot tärkeitä yhteiskunnallisessa suunnittelussa

Tulorekisteristä saatavat ammattitiedot ja erityisesti henkilön työtehtävää kuvaava, vapaamuotoinen ammattinimike ovat tärkeitä Tilastokeskuksen työmarkkinatilastoille ja palkkatilastoille. Kattavia ammattitietoja työllisestä työvoimasta tarvitaan muun muassa koulutuksen suunnittelussa, työvoimapoliittisessa suunnittelussa sekä erilaisten tutkimusten perustietona.

Ammattien luokittelussa käytetään tietoja toimialasta, sektorista ja yrityksen henkilökunnan lukumäärästä sekä henkilön koulutuksesta. Jos yritys on monitoimipaikkainen, luokittelussa käytetään toimipaikan toimialaa. Tulorekisterin vapaaehtoinen toimipaikkatieto on siksi myös ammatin tuottamisessa tarpeellinen.

Lisäksi tehtävänimikkeiden luokittelemiseksi tulee ilmoittaa se ammattinimike, johon henkilö on yrityksessä palkattu. Mikäli tehtävänimike ei ole riittävän kuvaava, voi vapaaehtoisesti annettavaa ammattinimikettä tarkentaa kuvaavammaksi. Esimerkiksi palveluesimies-nimikettä tarkempia tehtävänimikkeitä voivat olla ruokapalveluesimies, sosiaalipalveluesimies tai siivouspalveluesimies.

”Tarvitsemme tilastointia varten ammattien tehtävänimikkeitä. Jos tulorekisteriin on ilmoitettu ammattinimikkeet hyvin yleisellä tasolla, emme voi tuottaa luotettavia ja kattavia tilastoja eri ammattiryhmistä emmekä ammattien palkkakehityksestä”, kuvailee suunnittelija Elina Mikkelä.

Lue lisää Elina Mikkelän Tieto&trendit-blogista: Tulorekisteri ei nykyisellään palvele tilastointia – muutokset ovat tarpeen? (1.4.2020)

Toimipaikkatiedot saadaan vain yrityksiltä itseltään

Myös yritysten toimipaikkatiedot ovat tärkeitä tilastoinnissa. Tilastokeskuksen toimipaikkatietoja käytetään muun muassa liikenneväylien mitoittamisessa, kuntapalvelujen mitoittamisessa ja kunnille tuloutettavan yhteisöveron kohdentamiseen.

Toimipaikkatasolla tietoja tulonsaajista ei ole saatavissa muualta kuin yrityksiltä tai yhteisöiltä itseltään.

Tulonsaajan toimipaikasta voidaan ilmoittaa joko Tilastokeskuksen 9-numeroinen toimipaikkatunnus (toimipaikkakoodi) tai osoite. Toimipaikkatunnuksen voi pyytää Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä osoitteesta yritysrekisteri@stat.fi. Toimipaikkatunnuksen perustamista varten Tilastokeskus tarvitsee tiedon toimipaikan osoitteesta ja toimialasta toimialaluokituksen mukaisesti. Suositus on, että toimipaikkatunnuksen lisäksi myös tulorekisteriin ilmoitetaan tulonsaajan toimipaikan osoite.

Tulonsaajan toimipaikka on se paikka, jossa tulonsaaja työskentelee ja jossa tulonsaajan varsinainen työpaikka sijaitsee. Jos tulonsaaja työskentelee useammassa toimipaikassa, ilmoitetaan sen toimipaikan nimi, jossa hän on työskennellyt eniten. Jos henkilö työskentelee kotonaan, toimipaikaksi merkitään se paikka, josta hän saa ohjeensa ja josta työ järjestetään.

Lisätiedot:
Palkkatilastot: yliaktuaari Hanna Jokimäki p. 029 551 3333
Työvoimakustannustilastot: yliaktuaari Tanja Jumisko p. 029 551 3695
Ammattiluokitus: suunnittelija Elina Mikkelä p. 029 551 2973
Toimipaikkatiedot: yliaktuaari Merja Kemppainen p. 029 551 3793