Viidesosa nuorista naisista on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen

Puolet 16–25-vuotiaista naisista on joutunut fyysisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen tai seksuaaliväkivallan uhriksi, ja joka viides on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen. Parisuhteessa olleista 16–25-vuotiaista naisista joka viides on kokenut parisuhdeväkivaltaa.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.

Nuorista 16–25-vuotiaista naisista kahdeksan prosenttia on kokenut väkivallalla uhkailua ja 22 prosenttia lievää väkivaltaa. Väkivallalla uhkailua nuoret naiset kokevat useammin nykyisten tai entisten kumppanien kuin muiden tekijöiden taholta.

”Suomessa väkivallan kokeminen on hyvin yleistä sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella. Erityisesti nuoret naiset nousevat esiin ryhmänä, joka kokee paljon väkivaltaa elämän eri osa-alueilla”, Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.

”Tätä näkökulmaa ei ole juuri huomioitu esimerkiksi viimeaikaisessa syntyvyyskeskustelussa, vaikka erityisesti parisuhteessa kumppanin tekemällä väkivallalla on usein vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia uhrin elämään”, Pietiläinen sanoo.

Parisuhdeväkivallan vaikutukset vakavia

18–25-vuotiaat naiset kokevat väkivallalla uhkailua nykyisen tai entisen kumppanin taholta (19 %) useammin kuin muiden (11 %) taholta. Vakavaa väkivaltaa, raiskauksia ja raiskauksen yrityksiä koetaan suunnilleen yhtä usein kumppanien kuin muidenkin tekemänä. Vakavaa väkivaltaa kumppanin tekemänä on kokenut kuusi prosenttia ja muiden tekemänä viisi prosenttia nuorista naisista. Kumppanin raiskaamaksi on tullut seitsemän prosenttia ja jonkun muun raiskaamaksi kymmenen prosenttia 18–25-vuotiaista naisista.

Muut kuin kumppanit korostuvat tekijöinä lievissä väkivallanteoissa, joita on kokenut muun kuin kumppanin taholta reilu neljännes ja kumppanin taholta noin joka seitsemäs. Parisuhteen ulkopuolella koetaan useammin myös muuta seksuaaliväkivaltaa kuin raiskaus tai sen yritys: muuta seksuaaliväkivaltaa on muiden kuin kumppanien taholta kokenut 42 prosenttia ja entisen tai nykyisen kumppanin taholta kolme prosenttia nuorista naisista.

”Parisuhdeväkivallan vaikutukset ovat usein vakavampia kuin muun väkivallan. Väkivalta luotetun ja läheisen ihmisen tekemänä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin usein enemmän kuin tuntemattomien tekemä väkivalta. Parisuhdeväkivalta on myös tyypillisesti toistuvaa, monimuotoista ja fyysisiltä seurauksiltaan rajumpaa kuin muiden tekemä väkivalta”, kuvailee yliaktuaari Henna Attila.

Lapsena seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut useampi kuin joka kymmenes nuori nainen

Alle 15-vuotiaana vakavan seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita 16–25-vuotiaita naisia on noin yksi prosentti. Lievempää seksuaaliväkivaltaa on kokenut noin 13 prosenttia.

Seksuaalisen väkivallan muodoista nuoret naiset ovat yleisimmin (7 %) kokeneet lapsuudessa sukupuolielimien ei-toivottua koskettelua. Vajaa kuusi prosenttia on tullut kuvatuksi alastomana. Noin kaksi prosenttia raportoi, että heidät on pakotettu koskettamaan muiden sukupuolielimiä, ja noin yksi prosentti kertoi, että heidät on raiskattu lapsena.

”Nuorten naisten kohdalla korostuvat hyvin yleiset kokemukset seksuaaliväkivallasta. Useampi kuin joka kymmenes on kokenut seksuaalista ahdistelua tai muuta seksuaaliväkivaltaa alle 15-vuotiaana, ja yhtä moni on tullut 15 vuotta täytettyään oman kumppanin tai jonkun muun raiskaamaksi. Ja lisäksi melkein puolet on kokenut jotain muuta seksuaaliväkivaltaa ennen kuin ehtii täyttää 26 vuotta. Puhutaan siis todella suurista osuuksista”, toteaa erikoistutkija Pietiläinen.

Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä Suomessa

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta – NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat syksyllä 2024 uutta tietoa suomalaisten väkivaltakokemuksista.

Tutkimushanke syventyy aineistoon, joka on peräisin EU:n rahoittamasta sukupuolistuneen väkivallan yleisyyttä mittaavasta Gender Based Violence -väestötutkimuksesta, jonka Tilastokeskus toteutti vuosina 2021–2022 nimellä Turvallisuus ja hyvinvointi Suomessa.

NAPE-toimikunta vahvistaa tällä hankkeella Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Sopimus edellyttää tietopohjan vahvistamista naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen yleisyydestä.

Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.

Lisätietoja:

Yliaktuaari Henna Attila, p. 029 551 3378

Erikoistutkija Marjut Pietiläinen, p. 029 551 2798

Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivu