Tietoa Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedustelusta

1. Tilaston tarkoitus ja käsitteet

Tilaston tarkoitus on kuvata yritysten arvoketjujen jäsentymistä globaalisti. Se antaa kuvaa siitä, mitä tehtäviä Suomessa toimivat yritykset siirtävät ulkomaille, ja mille alueelle. Tilaston tuloksista pyritään arvioimaan vaikutuksia Suomen työllisyyteen.

Vastaava tiedustelu on toteutettu noin viidessätoista eri Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedusteluja on toteutettu vuosia 2001-2006, 2009-2011 ja 2015-2017 koskien. Viimeisin tiedustelu toteutettiin keväällä 2018.

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tilasto kuvaa vuonna 2017 Suomessa toimivien yli 50 palkansaajaa työllistävien yritysten tekemiä ulkoistuksia aikavälillä 2015-2017. Kokeellinen tilasto sisältää tietoja tehtyjen ulkoistusten lukumäärästä toiminnoittain sekä kohdealueen ja kumppanin mukaan. Tulokset on luokiteltu myös toimialoittain.

Tilaston julkaisuteksti sisältää vertailutietoja aikaväleillä 2001-2006 ja 2009-2011 tehtyjä ulkoistuksia, mutta niitä ei toistaiseksi julkaista kokeellisen tilaston taulukoissa.

Tilastoyksikkönä on yritys. Tilaston kuvausalueen ulkopuolelle jäävät julkisen sektorin viranomaisyksiköt, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Tilastotietoja käytetään globaalien arvoketjujen analysointiin, seurantaan sekä kansainväliseen vertailuun. Tietojen tärkeimpiä käyttäjiä ovat kansalliset tutkijatahot Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorion kautta, sekä kansainväliset tahot kuten Euroopan komissio. Tilaston tietojen käyttöä ja luovuttamista koskevat yleiset salaussäännöt.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Käsitteet

Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat:

Ulkoistaminen ulkomaille: Aiemmin Suomessa yrityksen sisäisesti tai toisen yrityksen toimesta tehtyjen toimintojen siirto osin tai kokonaan toiselle yritykselle, joka sijaitsee ulkomailla. Toiminnot on voitu siirtää saman konsernin yritykselle tai ulkoiselle yritykselle.

Liiketoiminto: Liiketoiminto on kokoelma yrityksessä tehtävistä, samankaltaisista työtehtävistä ja aktiviteeteista. Käsitteen tarkoitus on auttaa selvittämään mihin toimintaan liittyviä työtehtäviä Suomesta siirretään ulkomaille. Liiketoiminnot jaetaan ydintoimintoihin ja tukitoimintoihin, jotka jaetaan edelleen tarkempiin luokkiin.

Luokitukset

Tilastossa sovelletaan TOL2008 -toimialaluokitusta.

Liiketoimintojen luokittelu

Alla esitetyt liiketoimintojen luokitusten kuvaukset ovat ohjeellisia, eikä niissä luetella eriteltynä kaikkia niiden sisältämiä tehtäviä.

Ydintoiminto käsittää tavaroiden ja palvelujen tuottamisen markkinoille. Se tarkoittaa yrityksen pääasiallista toimintaa, joka tuottaa yritykselle tuloja.

Tukitoiminto tarkoittaa toimintoja, jotka tukevat yrityksen ydintoimintoja tai mahdollistavat niiden tuottamisen. Tukitoiminnot eivät kaikissa tapauksissa tuota yritykselle tuloja.

Tukitoiminnot jaotellaan seuraaviin luokkiin:

Jakelu ja logistiikka koostuu kuljetukseen, varastointiin ja tilausten käsittelyyn liittyvistä tehtävistä.

Myynti, markkinointi ja myynnin jälkeiset palvelut, mukaan lukien help desk ja call center -palvelut. Nämä koostuvat markkinatutkimukseen, mainontaan suoramainontaan (puhelinmarkkinointi), messuihin, markkinoihin ja näyttelyihin tai muihin markkinointiin liittyvät toiminnot. Mukaan luetaan myös puhelinpalvelukeskukset ja muut asiakaspalvelun tehtävät.

Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut (ICT) kattavat IT-palvelut ja viestinnän. IT-palvelut koostuvat laitteistojen ja ohjelmistojen käyttäjätuesta, sisäisen ohjelmistotuotannon, tietojen käsittelyn, tietovarastoinnin sekä tietokantojen ylläpitoon liittyvistä palveluista. Vakiomuotoisten ohjelmistojen tai laitteistojen myynti ei sisälly tähän.

Hallinnon ja johdon toiminnot käsittävät lakiasioihin, kirjanpitoon, tilintarkastukseen, johtamiseen, johdon konsultointiin, henkilöstöön (henkilöstöhallinto, rekrytointi, henkilöstökoulutus, palkanlaskenta, työterveys), hankintoihin ja yrityksen rahoitukseen sekä vakuutuksiin liittyvät toiminnot.

Insinööri- ja muut tekniset palvelut. Toiminto käsittää tekniset tukipalvelut, konsultoinnin, testaamisen, sertifioinnin ja suunnittelun palvelut.

Tutkimus- ja kehitystoiminnot. Luokka käsittää sisäisen tutkimus- ja kehitystoiminnan, sekä ohjelmistokehityksen silloin, kun se voidaan laskea tukitoiminnoksi.

Muut tukitoiminnot ovat muihin luokkiin sopimattomia toimintoja, esimerkiksi pienimuotoinen tuotteiden valmistaminen palvelualan yrityksissä, kiinteistönhuolto, sekä kahvila- ja ravintolatoiminta.

Maantieteellisten alueiden luokitus

EU-15: Belgia, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Ruotsi, Iso-Britannia

EU-13 ja ”Uudet EU-jäsenvaltiot” kattavat vuoden 1995 jälkeen Euroopan unioniin liittyneet valtiot: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tsekin tasavalta, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Romania

Muut Euroopan maat: Sveitsi, Norja, Turkki, Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina ja Balkanin maat. Luokka sisältää aina Venäjän, mutta joissakin tapauksissa se voidaan esittää erillisenä luokkana.

Yhdysvallat ja Kanada.

Keski- ja Etelä-Amerikka, ml. Brasilia ja Meksiko.

Kiina.

Intia.

Muut Aasian maat ja Oseania: Japani, Korea, Vietnam, Australia, Uusi-Seelanti jne.

Muu maailma: Muihin luokkiin kuulumattomat maat ja alueet, kuten Lähi-Idän ja Afrikan maat.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto kuvaa Suomessa toimivia yli 50 hengen yrityksiä. Vuosina 2015-2017 tehdyt ulkoistukset on suhteutettu vuoden 2017 yritysmääriin. Tilasto kattaa toimialat B – N, pois lukien rahoitus- ja vakuutustoimiala K.

Tilaston perusjoukko muodostettiin poimimalla yli 50 palkansaajaa vuonna 2016 työllistävät suomalaiset yritykset Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä (YTY). Palkansaajien määränä on käytetty palkansaajien keskimääräistä lukumäärää vuoden aikana. Tiedot on kerätty yrityksittäin.

Tiedonkeruussa on käytetty verkkolomaketta, joka on osoitettu toimialan ja kokoluokan mukaan ositetulla satunnaisotannalla poimitulle kyselyjoukolle. Vuosia 2015-2017 koskevaan kyselyyn sisältyi 2500 yritystä, otoskehikon käsittäessä 3545 yritystä. Vastauksia saatiin 1893, jolloin vastausaste on noin 76 prosenttia. Vuonna 2016 50-100 henkeä työllistäneistä yrityksistä poimittiin satunnaisotos toimialoittain ja tiedustelu kohdistettiin kaikille yli 100 hengen yrityksille.

Aineiston laatu on tarkastettu tiedonkeruun aikana vertaamalla saatuja vastauksia käytettävissä oleviin tietoihin. Vertailutietoja on poimittu Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä, tilinpäätöksistä sekä julkisista internet-lähteistä.

Tulokset on korotettu kuvaamaan koko kohdejoukkoa toimialan ja konserniin kuulumisen mukaan. Tiedot konserniin kuulumisesta on poimittu Tilastokeskuksen konsernirekisteristä.

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedustelu on lakisääteinen.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedonkeruun kysymyksenasettelun vuoksi on mahdollista, etteivät kaikki vastaajat ole tiedostaneet ulkoistaneensa toimintojaan ulkomaille kyselyn tarkoittamalla tavalla. Joissakin tapauksissa tiedustelun vastaajat eivät ole voineet täsmällisesti ilmoittaa ulkoistettuja toimintoja tai niiden kohdemaita. Näissä tapauksissa tietoja on korjattu manuaalisesti. Arvio korjattujen vastausten lukumäärästä on noin kaksi prosenttia saaduista vastauksista.

4. Tietojen saatavuus

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedustelujen yritysaineisto on mahdollista saada tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa. Lisätietoja Mikroaineistot-sivulta.

5. Tietojen vertailukelpoisuus

Kokeellisen tilaston julkaisussa tietoja verrataan kahteen aiempaan tutkimukseen, joissa vertailuajankohdat ovat eri pituisia: 2001-2006 ja 2009-2011. Myös kyselyihin poimitun otoksen koko vaihtelee ja voi vaikuttaa tuloksiin.

Koska kyseessä on kokeellinen tilasto, joka on tehty kehittyvästä aihepiiristä, tiedusteluissa käytetyt lomakkeet vaihtelevat tiedusteluittain.

Tiedustelun tulokset eivät myöskään välttämättä vastaa samasta aiheesta muussa yhteydessä kerättyjä tietoja.