Teollisuuden vientiliikevaihto kehittyi vuonna 2008 maakunnissa eri suuntiin

Teollisuuden vientiliikevaihto kasvoi viime vuonna yhdeksässä Manner-Suomen maakunnassa. Suotuisinta kehitys oli Keski-Pohjanmaalla, jossa vientiliikevaihto kasvoi lähes 39 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Myös Itä-Uudellamaalla yllettiin reippaaseen, noin 36 prosentin kasvuun. Kymmenessä maakunnassa teollisuuden vientiliikevaihto sen sijaan kääntyi laskuun. Eniten vientiliikevaihto väheni Lapissa ja Satakunnassa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun erityisselvityksestä.

Koko talouden vientiliikevaihdon kehitys eri maakunnissa vuonna 2008

Keski-Pohjanmaa kärjessä, mutta jarrutellen

Keski-Pohjanmaalla teollisuuden vientiliikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan hyvin vuonna 2008. Edeltävän vuoden vahvaan 50 prosentin kasvuun ei kuitenkaan enää ylletty, mutta lisäys oli silti lähes 39 prosenttia.

Kehitys hiipui selvästi vuoden 2008 edetessä: ensimmäisellä neljänneksellä maakunnan vientiliikevaihto kasvoi huimat 80 prosenttia vuodentakaisesta, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti supistui 11 prosenttia vuoden 2007 loka-joulukuusta. Selvä taite kehityksessä tapahtui marraskuun aikana. Näin Keski-Pohjanmaan teollisuusvienti menetti vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana kärkiasemansa Itä-Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Kanta-Hämeelle.

Teollisuuden vientiliikevaihdon kehitys vaihteli eri kokoisissa yrityksissä. Koko vuoden aikana 85 prosenttia kasvusta kertyi suurilta, vähintään 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä, mutta myös pienimmät, alle 5 henkilöä työllistävät yritykset vaikuttivat kehitykseen myönteisesti. Viimeisellä neljänneksellä sekä keskisuurissa että suurissa teollisuusyrityksissä vientiliikevaihto väheni, mutta pienimmissä yrityksissä lisääntyi yhä.

Suuret yritykset sanelivat Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan vientiliikevaihtoa

Itä-Uudellamaalla teollisuuden vientiliikevaihto kasvoi vuonna 2008 enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla: lisäys oli noin 36 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös Itä-Uudellamaalla vauhti hiipui vuoden loppua kohden. Viimeisellä neljänneksellä vientiliikevaihto ehti vähentyä noin 7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vielä heinä-syyskuussa vientiliikevaihtoaan lisäsi 55 prosenttia teollisuuden toimijoista, mutta loka-joulukuussa osuus oli enää 43 prosenttia. Toisin kuin Keski-Pohjanmaalla, Itä-Uudenmaan kehityksen takana olivat yksinomaan suuret, vähintään 50 henkilöä työllistävät teollisuusyritykset.

Kolmanneksi nopeimmin teollisuuden vientiliikevaihto lisääntyi Pohjanmaan maakunnassa, 23 prosenttia vuodesta 2007. Edellisen kerran vientiliikevaihto kasvoi samalla nopeudella vuonna 2000. Toisin kuin Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla, Pohjanmaalla vientiliikevaihdon kasvu oli varsin tasaista koko vuoden 2008 ajan. Myös loka-joulukuussa teollisuuden vientiliikevaihto kasvoi reippaasti, runsaan viidenneksen vertailuajankohdasta. Pohjanmaallakin kehitystä siivittivät suuret yritykset.

Vientiliikevaihto väheni eniten Lapissa

Lapin maakunnan teollisuuden vientiliikevaihdon kannalta vuosi 2008 oli alavireinen: vientiliikevaihto väheni peräti 18 prosenttia vuodentakaisesta. Vielä edellisenä vuonna vientiliikevaihtoaan kasvatti 57 prosenttia maakunnan yrityksistä, mutta viime vuonna osuus väheni 8 prosenttiyksikköä. Teollisuusyritysten vientiliikevaihto alkoi vähentyä jo vuoden 2007 aikana ja jatkoi supistumistaan seuraavan vuoden kaikkina kuukausina. Marraskuussa teollisuuden vientiliikevaihto väheni jo runsaat puolet edellisvuoden marraskuusta eikä joulukuu tuonut valoa tilanteeseen.

Lapin talousrakenne painottuu teollisuuteen, sillä toimialan liikevaihdon osuus on noin 58 prosenttia maakunnan koko talouden liikevaihdosta. Maakunnan teollisuusliikevaihdosta lähes 70 prosenttia syntyy viennistä.

Asiakaskohtaisesta suhdannepalvelusta alueellista yritystietoa

Vientiliikevaihdon alueelliset tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun erityisselvitykseen. Maakuntien kehitystä on eritelty tarkemmin Kasvukatsausindikaattorin avulla. Laskennan tietolähteenä on käytetty verohallinnon arvonlisäverotietoja, joita on täydennetty Tilastokeskuksen suoralla tiedonkeruulla ja Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoilla. Tiedot on laskettu toimipaikkatasolla, jolloin yritystoimintaa on mahdollista kuvata tarkasti alueittain ja toimialoittain.

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa nopeaa suhdannetietoa yritystoiminnan kehityksestä. Suhdannetietoja tuotetaan kahden-kolmen kuukauden viiveellä esimerkiksi liikevaihdosta, kotimaan myynnistä ja viennistä, palkkasummasta sekä henkilöstömäärästä. Tietoja voidaan laskea muun muassa alueittain, toimialoittain, valitusta yritysryhmästä tai yrityksistä kokoluokittain.

Lähde: Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Satu Elho (09) 1734 2966, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala