Uutisia 5.4.2013

Ruuan hinta syö ostovoimaa

Ruuan hinta on Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana karannut käsistä, kirjoittaa Tilastokeskuksen inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtinen tuoreimmassa Tieto&trendit-lehdessä (2/2013). Ravinnon kallistuminen on suurin tekijä Suomen muita euromaita nopeammassa inflaatiossa, joka uhkaa yhdessä pienten palkankorotusten kanssa viedä kuluttajien ostovoiman kehityksen pakkasen puolelle.

Ruuan hintaa ovat nostaneet veronkorotukset sekä maailmanmarkkinahintojen nousu. Merkittävä osa hintojen noususta on peräisin tuottajahintojen noususta. Vilja- ja lihatuotteiden sekä kananmunien tuottajahinnat ovat nousseet vuodessa 10–30 prosenttia. Tuottajahinnan osuus on kuitenkin vain 5–40 prosenttia kuluttajahinnasta. Teollisuus, jakelu ja kauppa ovat ottaneet myös osansa hintojen noususta.

Ravinnon reaalihinta, hintojen muutos suhteessa koko kuluttajahintaindeksiin, pysyi melko vakaana vuodesta 2000 vuoden 2007 loppuun saakka. Sen jälkeen ravinnon hinta on noussut selvästi yleistä hintakehitystä nopeammin.

Ravinnon reaalihinnan kehitys 2000–2013 helmikuu, ilman ruuan arvonlisäveron muutoksia

Vuodesta 2008 ruuan hinta on noussut Suomessa vanhoista EU-maista toiseksi nopeimmin heti Britannian jälkeen. Suomessa ruuan hinta on noussut 13,3 prosenttia, Britanniassa 22 ja euromaissa keskimäärin 7,7 prosenttia.

Kansainvälisestä hintakehityksestä ja Euroopan taloustilanteesta johtuen inflaatio uhkaa Ilkka Lehtisen mukaan pysyä lähivuosina korkealla tasolla. Samaan aikaan Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta palkankorotusten on pysyttävä maltillisena. Tämä merkitsee sitä, että kuluttajien ostovoima kasvaa hitaasti, jos ollenkaan.

Pohjoisessa selvittiin parhaiten lamasta

Aluetaloudet ovat kehittyneet viime vuosina hyvin epätasaisesti. Parhaiten vuonna 2010 pärjäsivät pohjoisen Suomen alueet. Tuotannon volyymi kasvoi eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa.

Pohjanmaasta tekee poikkeuksellisen Suomessa se, että maakunta on kyennyt säilyttämään perinteisesti vahvan teollisuuspainotuksensa, kirjoittaa aluetalouden asiantuntija Aku Alanen.

Erityisen vaikeaksi viimeinen lama on osoittautunut Varsinais-Suomessa. Siellä arvonlisäys laski vuosina 2009 ja 2010, ja tuotannon volyymi jo vuonna 2008.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri 09 1734 2785

Tutustu Tieto&trendit-lehden muuhun sisältöön lehden uusilla verkkosivuilla http://tietotrendit.stat.fi/.

Tilaukset Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokaupasta. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.