Uutisia 11.7.2013
Kovin kilpailu käydään perusasteen töistä
Työpaikkoja oli 1980-luvun lopulla saman verran kuin nyt, mutta koulutusrakenne on mullistunut. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisten määrä on pudonnut 25 vuodessa lähes 900 000:sta reiluun 300 000:een.
Hupenevista perusasteen työpaikoista käydäänkin jatkossa kovinta kilpailua, kirjoittaa kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tieto&trendit-lehdessä 4–5/2013. Myrskylä laskee, että perusasteen työpaikoista kilpailee puoli miljoonaa pelkän perusasteen varassa olevaa työikäistä, 340 000 töissä olevaa, joista osa on opiskelijoita, 250 000 maahanmuuttajaa ja 60 000–70 000 ulkomaalaista, jotka ovat Suomessa tilapäisesti töissä.
Työuran alkuun onkin vaikea päästä, Myrskylä toteaa ja ehdottaa pakollista kymppiluokkaa ensimmäiseen "vaaran paikkaan", joka on siirtyminen perusasteen jälkeen keskiasteelle. Vajaat 10 prosenttia kotimaisista nuorista ja yli kolmannes ulkomaalaistaustaisista nuorista on opiskelujen ulkopuolella 16–18 vuoden iässä.
Riski syrjäytyä – jäädä pelkän perusasteen koulutuksen varaan ja työelämän ulkopuolelle – on Myrskylän laskelmien mukaan kotimaisella nuorella noin viisi prosenttia. Ulkomaalaistaustaisella nuorella riski on lähes viisinkertainen.
Syrjään jääneitä alle 30-vuotiaita on Suomessa Myrskylän arvion mukaan jopa 52 000.
Yksikkötyökustannukset selittävät putoamisen kilpailukykyvertailussa
Suomen romahdusta IMD:n kilpailukykyrankingissa ennakoivat reaaliset yksikkötyökustannuksemme suhteessa kilpailijamaihin. Ne ennustavat varsin tarkkaan, mitä sijoituksellemme kilpailukykymittarissa tapahtuu kahden vuoden päästä, osoitttaa ETLAn tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta artikkelissaan.
Institute for Management Development laittaa maat säännöllisesti järjestykseen sen perusteella, millaisina järjestö näkee eri maiden kasvuedellytykset pitkällä aikavälillä, eli niin sanotun rakenteellisen kilpailukyvyn. IMD:n yhdistelmäindikaattoriin kuuluu 130 "kovaa" tilastomuuttujaa ja 116 "pehmeää" muuttujaa, jotka on saatu yritysjohtajille suunnatusta kyselystä. Uusimmat vertailut julkistettiin toukokuun lopussa, ja Suomen kilpailukyvyn kymmenen vuotta sitten alkanut vajoaminen jatkui viime vuoden sijalta 17 sijalle 20.
Ongelmamme juontavat juurensa siitä, että Suomessa tapahtuvan tuotannon arvon suhde kustannuksiin ei ole yleisesti ottaen kilpailukykyinen. Tämän mittaamiseen sopivat erityisen hyvin Malirannan käyttämät suhteelliset reaaliset yksikkötyökustannukset. Niillä mitattuna Suomen yrityssektorin kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi 2000-luvun alun parhaiden vuosien jälkeen. Näin on käynyt riippumatta siitä, käytetäänkö vertailukohtana Ruotsia, Saksaa vai Yhdysvaltoja.
Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Jouni Kotkavuori 09 1734 2269
Tutustu Tieto&trendit-lehden muuhun sisältöön lehden uusilla verkkosivuilla http://tietotrendit.stat.fi/.
Tilaukset Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokaupasta. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.