Uutisia 13.9.2013
Verot selittävät ruuan kalleuden Suomessa
Ruoka on Suomessa reilun kymmenyksen kalliimpaa kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Kun hinnoista poistetaan arvonlisäveron vaikutus, ero pienenee neljään prosenttiin, laskee Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen tuoreimmassa Tieto&trendit-lehdessä (6/2013). Suomessa ruokaa verotetaan lisäksi vielä makeisverolla ja virvoitusjuomaverolla.
Kun verojen osuus puhdistetaan hinnoista, Suomi ei näyttäydy enää kalliina ruokamaana. Vanhojen EU-maiden joukossa sijoitumme hintavertailussa seitsemänneksi. Kun huomioidaan maiden tulotaso, Suomen tilanne muuttuu entistäkin edullisemmaksi. Luxemburgilaisten ostovoima ruokamarkkinoilla on EU:n paras, Hollanti on kakkossijalla. Sen jälkeen tulevat lähes tasoissa Tanska, Suomi, Ranska, Belgia, Ruotsi ja Saksa.
Sen sijaan Etelä-Euroopan maat, jotka turistien näkökulmasta näyttäytyvät edullisina, ovat omien maiden kansalaisille kalliin ruokakorin maita. Käytettävissä olevien tulojen tarkastelun jälkeen Portugali on kallein ennen Kreikkaa. Vertailun kummajaiseksi Lehtinen toteaa Hollannin, jossa tulot ovat Suomen tasolla, mutta hinnat 24 prosenttia alemmat.
Balttien taloudet vahvassa kasvussa
Baltian maiden taloudet ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina toipuen lähes vuoden 2008 alkaneen talouskriisin tasolle. Baltian maat ovat osoittaneet, että taloudet voivat kasvaa tiukasta budjettipolitiikasta ja eurokytköksistä huolimatta.
"Kotimainen kysyntä on pitänyt yllä hyvää talouskasvua kaikissa Baltian maissa globaalista taantumasta ja euroalueen kriisistä huolimatta. Palkat ovat kasvaneet 5–6 prosenttia vuodessa, joten kansalaisten reaalitulot ja ostovoima on parantunut. Tämä on tärkein tekijä kasvun taustalla", arvioi artikkelissa haastateltu Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju.
Latviasta tulee ensi vuoden alussa 18. euromaa. Liettua puolestaan aikoo uudistaa euroalueen jäsenhakemuksensa keväällä 2014.
"Muihin EU-maihin verrattuna Liettuan tulotaso on matala, joten meillä on paljon tehtävää kuilun kuromiseksi umpeen", muistuttaa Vilnan yliopiston professori Ramūnas Vilpišauskas.
IT-palveluissa paljon kasvupotentiaalia
Tietotekniikkapalvelut työllistävät Suomessa runsaat kolme kertaa niin paljon kuin ohjelmistotuotteiden tuotanto. IT-palvelujen rooli on kuitenkin jäänyt julkisessa keskustelussa pimentoon, kirjoittaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt Reijo Lilius artikkelissaan.
IT-alan viime vuosien rajut muutokset ovat vaikeuttaneet tietotekniikka-alan määrittelyä ja mittaamista. Julkisessa keskustelussa tuotanto ja markkinat usein sekoittuvat.
"Tiedon etsijä hämmentyy, kun Tilastokeskuksen tuotantoluvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin markkinatutkimusyritysten markkinaluvut. Luvut kuitenkin kuvaavat yhä enemmän eri asioita", Lilius painottaa.
Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri 09 1734 2785
Tutustu Tieto&trendit-lehden muuhun sisältöön lehden verkkosivuilla http://tietotrendit.stat.fi/
Tilaukset Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokaupasta. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.