Avioliitto suojaa miehiä ennenaikaiselta kuolemalta

Elinajan piteneminen vaikuttaa siihen, asutaanko elämän loppupuolella yksin vai toisen kanssa. Sekä naiset että miehet elävät entistä vanhemmiksi. Miesten ja naisten elinajat eroavat kuitenkin toisistaan. Noin puolet miehistä ja lähes kolme neljästä naisesta saavuttaa 80 vuoden iän. Vanhojen naisten liitot päätyvät siten hyvin usein leskeyteen ja yksin asumiseen elämän loppuvaiheessa, kirjoittavat yliaktuaari Timo Nikander ja erikoistutkija Marjut Pietiläinen Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä 4/2013.

Koska miesten elinaika on pidentynyt, naisten yksin asumisen alku on siirtynyt aikaisempaa myöhemmäksi. Tämä koskee erityisesti naimisissa olevia, sillä avioliitto "suojaa" miehiä ennenaikaiselta kuolemalta. Kun naimisissa oleva mies voi odottaa elävänsä 80 vuoden ikään asti, eronneen miehen elinajanodote on hieman alle 73 vuotta ja leskeksi jääneen miehen hieman yli 74 vuotta.

Lue Timo Nikanderin ja Marjut Pietiläisen artikkeli Hyvinvointikatsauksen 4/2013 verkkosivuilta.

Sosioekonomiset erot työurien pituudessa oletettua pienempiä

Sosioekonomisten ryhmien väliset erot toteutuneen työuran pituudessa ovat osoittautuneet ennakoitua vaatimattomiksi, kirjoittaa erikoistutkija Noora Järnefelt. Hänen laskelmansa perustuvat 50 vuoden ajalta kertyneeseen työeläkelaitosten ansaintarekisteriin, johon Eläketurvakeskuksessa on yhdistetty Tilastokeskuksen ylläpitämiä tutkinto- ja ammattitietoja.

Yli kolmannekselle 65-vuotiaista miehistä oli kertynyt vähintään 40 vuoden työura. Naisista näin pitkään työuraan oli päässyt 24 prosenttia (työura oli kestänyt vähintään 40 vuotta). Koulutustasojen väliset erot ovat pieniä. Pisimmän työuran olivat tehneet (yhtäältä) alimman korkea-asteen tutkinnon (ja toisaalta) tai tutkijakoulutuksen hankkineet. Perusasteen koulutuksen varaan jääneillä työurat olivat lyhimmät. Eroa eniten ja vähiten työskentelevien koulutusryhmien välillä oli miehillä kuitenkin vain kaksi ja naisilla kolme vuotta.

Palkansaajista työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden toteutuneiden työurien mediaani oli 37 vuotta. Ylemmillä toimihenkilöillä työurat olivat noin puoli vuotta pidemmät. Yrittäjien työurat olivat hiukan pitempiä kuin palkansaajien, maatalousyrittäjien keskimäärin vuoden ja muiden yrittäjien kaksi vuotta pidempiä.

Työuran keskipituus (mediaani) vuosina ammattiin ja eläkelakiin perustuvan sosiaaliryhmän mukaan. 65-vuotiaat vuoden 2011 lopussa.

Lähde: Eläketurvakeskus. Ansaintarekisteri.

Lue Noora Järnefeltin artikkeli Hyvinvointikatsauksen 4/2013 verkkosivuilta.

Työmatkat pidentyneet hieman

Vuonna 2010 teitä pitkin kuljettavan työmatkan keskipituus oli 15,9 kilometriä, kun se kaksi vuotta aiemmin oli 15,5 kilometriä. Työmatkojen pituuden kasvua selittää elinkeinorakenteen ja yhdyskuntarakenteen muutos. Lisäksi useimmalla työssäkäyvällä on käytössään auto, jolla ollaan valmiita ajamaan entistä pidempiä työmatkoja, kirjoittavat suunnittelija Jaana Huhta ja yliaktuaari Topias Pyykkönen.

Työmatkan pituuteen vaikuttaa merkittävästi asuinpaikan ja työpaikan kaupunki- tai maaseutumaisuus. Kaupungeissa asuvien työmatkat ovat keskimäärin lyhyempiä, mutta kaupunkeihin voidaan tulla kaukaakin töihin. Sen sijaan harvaan asutuilla alueilla etäisyydet ovat pitkiä, mutta mahdollisuudet asua työpaikan läheisyydessä saattavat olla paremmat kuin kaupungeissa. Työmatkan pituus vaihtelee myös sukupuolen, toimialan, tulotason ja iän mukaan.

Tilastokeskuksessa on ensimmäistä kertaa laskettu työllisille henkilöille työpaikan ja asuinpaikan väliset etäisyydet teitä pitkin linnuntietä käytetyn etäisyyden sijasta. Uusissa laskelmissa työssäkäyntitilaston rekistereihin on yhdistetty Liikenneviraston Digiroad-aineisto, joka kattaa Suomen koko tieverkoston.

Lue Jaana Huhdan ja Topias Pyykkösen artikkeli Hyvinvointikatsauksen 4/2013 verkkosivuilta.

Teemana aikuistuminen, työura ja eläkkeelle jääminen

Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on aikuistuminen, työura ja eläkkeelle siirtyminen. Artikkeleissa tarkastellaan ristiriitoja ja ajan riittävyyden ongelmia nuorten lapsiperheiden arjessa, nuorten aikuistumista ja sen vaikeutta sekä eläkkeelle siirtymistä.

Tietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Hyvinvointikatsaus-lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:

Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 09 1734 3504.
Yliaktuaari Timo Nikander p. 09 1734 3250
Erikoistutkija Marjut Pietiläinen p. 09 1734 2798
Erikoistutkija Noora Järnefelt (Eläketurvakeskus) p. 029 411 2152
Suunnittelija Jaana Huhta p. 09 1734 2632
Yliaktuaari Topias Pyykkönen p. 09 1734 2628