Uutisia 11.4.2014

Palkkaliukumat säätävät kilpailukykyä

Palkat reagoivat suhdanteisiin luultua herkemmin. Liukumat vaikuttavat lähes yhtä paljon ansioiden kehitykseen kuin sopimuskorotukset. Virallisiin liukumalukuihin sisältyy kuitenkin mittausharhaa, mikä vääristää kasvulukuja ja palkkakehityksen tulkintaa, kirjoittaa ETLAn tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta Tieto&trendit-lehden (2/2014) artikkelissa. Ongelma juontaa juurensa ansiokehityksen mittaukseen, joka ei ota kovin tarkasti huomioon työntekijärakenteiden muutosta.

Malirannan ja Antti Kauhasen tutkimuksissa on eliminoitu mittausongelmaa tarkastelemalla ansiokehitystä niiden työntekijöiden keskuudessa, jotka työskentelivät saman yrityksen samoissa tehtävissä kahtena peräkkäisenä vuotena. Tutkijoiden tulos on se, että korjattu liukuma on ollut vuosina 1990–2010 teollisuudessa kolmanneksen virallista liukumaa korkeampi. Vielä tärkeämpi havainto on se, että korjattu liukumaluku myötäilee selvästi virallista lukua tarkemmin työntuntien vaihtelua.

Rakenneharhasta korjatut liukumaluvut kertovat, että ainakin teollisuuden palkanmuodostuksessa on ollut kilpailukyvyn häiriöitä korjaavia mekanismeja. Kun kilpailukyky on liian huono, liukumat pienenevät ja palkkojen nousu hidastuu.

Huono uutinen on se, että kun työllisyys on kehittynyt pitkään myönteisesti ja työttömyysprosentti lähentelee kuuden prosentin tasoa, palkkojen nousuvauhti kiihtyy. Tämä näkyy selvästi myös liukumissa. Palkkamaltin katoaminen rapauttaa kilpailukyvyn ja syö toiveet täystyöllisyydestä.

Luottamus murenee lähes kaikilla elämänalueilla

Yleinen epäluottamus on levinnyt viime vuosina niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Luottamuspula ulottuu jo lähes kaikille elämänalueille: talouteen, politiikkaan, tietoinstituutioihin ja kanssaihmisiin, kirjoittaa Jussi Melkas.

Yhdysvalloissa luottamusmittarit viittaavat jo kansalaisyhteiskunnan toimintakyvyn heikentymiseen, mitä pidetään osasyynä ääriuskonnollisten liikkeiden nousuun.

Keski-Euroopassa epäluottamus on koettu nimenomaan poliittiseen järjestelmään liittyväksi. Pohjoismaissa luottamus valtaa pitäviin on perinteisesti ollut korkealla tasolla, joskin niissäkin luottamuksen vähentymistä on havaittavissa.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri 09 1734 2785
Professori Mika Maliranta 050 369 8054

Tutustu Tieto&trendit-lehden muuhun sisältöön lehden verkkosivuilla http://tietotrendit.stat.fi/.

Tilaukset Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokaupasta. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.