8.2.2000
Lisätietoja: Ritva Kaukonen (09) 1734
3311
oppilaitostilastot.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Vastavalmistuneiden työllisyys parantunut kaikilla koulutusasteilla
Vastavalmistuneiden työllisyys oli parempi vuoden 1998 lopussa kuin vuotta aiemmin. Eniten parani Tilastokeskuksen sijoittumistilaston mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllisyys. Heidän työllisyytensä myös vaihteli alueittain eniten. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita ovat esimerkiksi mekaanikot, lähihoitajat ja merkantit.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuonna 1997 suorittaneista oli vuoden 1998 lopussa työssä 54 prosenttia, kun osuus vuotta aiemmin oli 48 prosenttia. Uudenmaan maakunnassa työllisten osuus oli suurin, 71 prosenttia, Kainuussa ja Lapissa puolestaan pienin, 39 prosenttia. Työllisten osuus oli kasvanut eniten Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Työllisiä toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista oli näissä maakunnissa yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Osa työllisyyden kasvusta johtuu siitä, että myös alle kuukauden pituiset työsuhteet tulivat vuoden 1998 alusta työeläkevakuutuksen piiriin. Ne ovat aiemmin voineet jäädä pois tilastoista.
Vuoden 1997 maistereista, diplomi-insinööreistä, lääkäreistä sekä lisensiaateista ja tohtoreista lähes 90 prosenttia oli työllistynyt vuoden 1998 loppuun mennessä. Muut jatkoivat opiskeluaan, olivat työttömänä tai esimerkiksi kotona vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Suhteellisen hyvin olivat töitä saaneet myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Heistä 81 prosenttia oli työssä vuoden kuluttua valmistumisesta. Alemman korkeakoulututkinnon ja opistoasteen tutkinnon suorittaneista oli työllistynyt noin 70 prosenttia.
>
Vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden toiminta vuoden 1998 lopussa |
|||||
Opetushallinnon koulutusaste |
Tutkinto 1997 |
Toiminta vuoden 1998 lopussa, % (ennakkotieto) |
|||
Työlliset |
Työttömät |
Opiskelijat |
Muut |
||
Toisen asteen ammatillinen koulutus |
33 797 |
54,4 |
21,3 |
15,4 |
8,9 |
Opistoaste |
18 834 |
70,6 |
13,1 |
10,8 |
5,5 |
Ammatillinen korkea-aste |
1 248 |
87,5 |
6,2 |
4,7 |
1,6 |
Ammattikorkeakoulututkinto |
5 790 |
80,6 |
9,6 |
5,6 |
4,2 |
Alempi korkeakoulututkinto |
1 687 |
66,7 |
5,8 |
22,4 |
5,0 |
Ylempi korkeakoulututkinto |
10 776 |
86,1 |
4,2 |
6,0 |
3,7 |
Lisensiaatintutkinto |
814 |
86,7 |
1,5 |
8,2 |
3,6 |
Tohtorintutkinto |
880 |
88,8 |
1,4 |
1,0 |
8,9 |
Kaksi kolmesta valmistuneesta työskenteli yksityisellä sektorilla. Kunnan palvelukseen sijoittui joka neljäs ja valtiolle joka yhdestoista. Työantajasektori vaihteli koulutuksen asteen mukaan. Mitä korkeampi oli koulutus, sitä useammin sijoituttiin julkiselle sektorille, valtiolle ja kuntiin. Korkean asteen koulutuksen suorittaneista maistereista, lisensiaateista ja tohtoreista yli puolet sijoittui valtion tai kunnan palvelukseen.
Lähde: Tutkinnon suorittaneiden sijoittumistilastotaulukot, vuoden 1998 työssäkäyntitilaston ennakkotiedot.