29.2.2000

Lisätietoja: kansantalouden tilinpito: Tuomas Rothovius (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734 3316
julkisyhteisöjen alijäämä ja velka: Paula Koistinen-Jokiniemi (09) 1734 3362 skt.95@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 1999 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kokonaistuotanto on nyt kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 718 miljardia markkaa.

Kansantulo kasvoi nimellisesti 4,7 prosenttia. Asukasta kohti kansantulo oli viime vuonna 113 600 markkaa.

Eniten bruttokansantuotetta lisäsi tehdasteollisuuden tuotannon kasvu, joka oli 5,4 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi 10 prosenttia sähkö- ja elektroniikkateollisuuden nopean kasvun ansiosta. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli 3,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Rakentaminen lisääntyi 4,8 prosenttia, asuinrakentaminen enemmän kuin muu rakentaminen. Kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta lisääntyi viime vuonna 7,8 prosenttia. Ainoa toimiala, jonka arvonlisäys aleni huomattavasti, oli rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Kansantalouden kysyntä oli viime vuoden aikana vankasti viennin ja yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Viennin määrä kasvoi 7 prosenttia ja tuonti 3,3 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 2,8 prosenttia ja yksityiset investoinnit 7 prosenttia. Sen sijaan julkiset kulutusmenot kasvoivat vain 0,3 prosenttia ja julkiset investoinnit vähenivät 6,3 prosenttia.

Yritysten rahoitusasema oli vuonna 1999 ylijäämäinen mutta vähemmän kuin vuonna 1998. Yritysten nettoluotonanto oli 19 miljardia markkaa, kun se edellisenä vuonna oli vajaat 24 miljardia markkaa. Yritysten toimintaylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla. Yritysten rahoitusasemaa heikensi kiinteiden investointien runsaan kahdeksan prosentin kasvu.

Kotitalouksien reaalitulot jatkoivat kasvuaan

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo lisääntyi nimellisesti 5,8 prosenttia ja reaalisesti neljä prosenttia. Tulojen kasvuun vaikutti ennen kaikkea palkkasumman kasvu, mikä oli seurausta lähinnä ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden kohenemisesta. Palkkasumman kasvuun vaikuttivat myös työsuhdeoptiot, joita arvioidaan sisältyneen palkkasummaan noin neljä miljardia markkaa, kun niitä edellisenä vuonna maksettiin noin miljardi markkaa. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet lisääntyivät nimellisesti kaksi ja puoli prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,6 prosenttia eli hieman vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste kasvoi 5,0 prosenttiin. Toissa vuonna säästämisaste oli 3,9 prosenttia.

Julkisyhteisöjen ylijäämä 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna runsaat neljä miljardia markkaa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli kymmenen miljardia markkaa. Alijäämä supistui edellisvuodesta lähinnä verotulojen kasvun takia. Tuotot välillisistä veroista kasvoivat viisi prosenttia ja välittömistä veroista 2,5 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat vain puolitoista prosenttia ja investoinnit vähenivät hieman.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli kolmatta vuotta lievästi alijäämäinen, noin kaksi miljardia markkaa. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä oli 22 miljardia markkaa eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yhteensä julkisyhteisöjen nettoluotonanto eli Emu-ylijäämä oli 16 miljardia markkaa, 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 1,3 prosenttia. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka, niin sanottu Emu-velka, oli 47,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Lähteet: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja 1999. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus