29.6.2000

Lisätietoja: Leena Kartovaara (09) 1734 3498, Hannele Sauli (09) 1734 3497
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Joka viides lapsi kokee vanhempiensa avioeron ennen aikuistumistaan

Vaikka avioerot ovat viime aikoina lisääntyneet, viisi kuudesta suomalaisesta lapsesta asuu kahden vanhemman perheessä. Näiden lasten vanhemmista 85 prosenttia on naimisissa ja 15 prosenttia asuu avoliitossa. Yksinhuoltajan, yleisimmin äidin kanssa asuu joka kuudes lapsi. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen juuri ilmestyneestä laajasta raportista Suomalainen lapsi, jossa kuvataan alle 18-vuotiaiden elinoloja.

Koulunsa aloittavista lapsista joka kymmenes on kokenut vanhempiensa avioeron. Joka viides 17-vuotias on avioerolapsi.

Nykyään esikoisista jo yli puolet syntyy vanhemmille, jotka eivät ole naimisissa keskenään. Vanhemmat avioituvat mahdollisesti vasta lapsen syntymän jälkeen. Ensisynnyttäjät ovat keskimäärin nuorempia kuin ensi kertaa vihittävät morsiamet. Toinen lapsi syntyy perheeseen yleisimmin esikoisen ollessa 3,5-vuotias. Seuraava lapsi syntyy perheeseen sitä nopeammin, mitä suuremmaksi perhe on aikeissa kasvaa. Vähintään 6-lapsisten perheiden esikoinen on saanut kasvinkumppanin keskimäärin jo alle kaksivuotiaana. Joka kymmenes lapsi jää perheensä ainokaiseksi.

Lasten perheet usein ahtaalla

Pienet lapset ovat sekä asuintilan että perheen talouden suhteen ahtaalla. Peräti 60 prosenttia alle 3-vuotiaista asuu perheineen ahtaasti. Ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä jo joka viides lapsi on vaihtanut kotia. Keskivertolapsi ehtii vaihtaa asuntoa kahdesti ennen täysi-ikäistymistään.

Taloudellisesti lasten perheet ovat ahtaalla varsinkin silloin kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Joka kolmas alle 3-vuotias ja joka neljäs 3-6-vuotias kuuluu perheineen pienituloisimpaan tuloviidennekseen. Peruskouluikäisten lasten perheiden tulotaso on parempi, mutta silloin ovat asuntovelat suurimmillaan.

Mitä vanhempi lapsi on, sitä paremmaksi muuttuvat hänen perheensä keskimääräinen asumis- ja tulotaso sekä lapsen omat kulutusmahdollisuudet. Lasten kulutusmenot omiin ostoksiin ja palveluihin vaihtelevat iän mukana. Ne ovat vähäisimmillään 7-12 vuoden iässä. Suurimmat menoerät ovat vaatteet, urheiluvälineet, lelut ja välipalat.

Teini-ikäiset käyttävät eniten rahaa omiin menoihinsa. Suurimmat menoerät ovat vaatteet, matkailu ja urheiluvälineet. Pienituloisimpien perheiden lapsille ostetaan tavaroita ja palveluita vain kolmasosalla siitä, mitä kuluu suurituloisimman tuloviidenneksen lasten hankintoihin. Kun lapsen osuus perheen yhteisestä kulutuksesta lasketaan mukaan, yhden lapsen osuus perheen kaikista kulutusmenoista on keskimäärin 16 prosenttia.

Vuonna 1997 omaa valtionveronalaista työtuloa oli saanut kaksi kolmesta 17-vuotiaasta, 15-vuotiaista joka kolmas. Keskimääräinen vuoden ansio oli 17-vuotiailla 6 900 markkaa, 15-vuotiailla 3 500 markkaa.

Isovanhemmat mukana lasten perhesuhteissa

Vähintään kolme isovanhempaa on kolmella neljästä alle kouluikäisestä lapsesta. Ilman yhtäkään Suomessa asuvaa isovanhempaa on vain kolmisen prosenttia alle kouluikäisistä lapsista. Teini-ikäisten tilanne on toisenlainen. 16 prosentilla heistä ei ole yhtään mummia tai ukkia. Kuitenkin kolmasosalla heistä on kolme tai neljä isovanhempaa vaikuttamassa lapsen elinpiirissä.

Isovanhemmat voivat olla voimavara, josta on apua varsinkin pienten lasten perheiden arkeen. Kun lapsi täyttää kolme vuotta, vanhempien työssäkäynti alkaa olla yhä yleisempää. Puolet koulunsa aloittavien lasten vanhemmista on kokopäiväisesti työelämässä.

Tiedot on saatu yhdistelemällä Tilastokeskuksen tietovarantoja ja muokkaamalla tutkimusaineistoja siten, että lapsi yksilönä on saatu esiin.

Lähde: Leena Kartovaara - Hannele Sauli: Suomalainen lapsi. Tilastokeskus