13.7.2000
Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Raimo
Nurminen (09) 1734 3367, Pirkko Penttilä (09) 1734 3338
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala
Bruttokansantuote kasvoi neljä prosenttia
Maamme bruttokansantuote kasvoi viime vuonna nopeasti, 4 prosenttia. Edellisenä vuonna bruttokansantuote kasvoi 5,5 prosenttia. Molempien vuosien kasvu arvioitiin nyt 0,5 prosenttia nopeammaksi kuin aiemmissa laskelmissa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tarkistetuista ennakkotiedoista.
Bruttokansantuote oli viime vuonna 724 miljardia markkaa. Se kuvaa Suomessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Bruttokansantulo puolestaan oli hieman alhaisempi, 708 miljardia markkaa. Bruttokansantulo eroaa bruttokansantuotteesta siten, että se sisältää myös suomalaisten ulkomaisesta tuotannosta saamat tulot mutta ei vastaavia ulkomaille maksettuja menoja.
Eniten bruttokansantuote lisääntyi teollisuudessa. Erityisesti sähkötekninen teollisuus lisäsi tuotantoaan, 30 prosenttia. Keskimääräistä nopeammin tuotanto kasvoi myös talonrakentamisessa, kaupassa, teleliikenteessä, rahoitustoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Tuotannon volyymi supistui lähinnä alkutuotannossa.
Vienti, investoinnit ja kulutus kasvoivat
Kansantalouden kysyntää lisäsi viime vuonna edelleen eniten viennin kasvu. Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi kasvoi 6,3 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden tuonti lisääntyi samaan aikaan 3,2 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja kulutusmenot 3,1 prosenttia.
Yksityiset kulutusmenot kasvoivat viime vuonna 3,6 prosenttia. Eniten lisääntyi kestokulutustavaroiden, erityisesti autojen ja tietotekniikan, hankinta. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 2 prosenttia.
Investoinneista eniten lisääntyivät investoinnit tietokoneohjelmistoihin, yli 13 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat runsaat 10 prosenttia.
Kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin tulot kasvoivat
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat viime vuonna reaalisesti 3,4 prosenttia. Tuloja lisäsivät ennen kaikkea palkkatulot, jotka kasvoivat nimellisesti 4,6 prosenttia. Myös palkkatulojen verotus keveni hieman. Kotitalouksien tuloihin ei ole luettu mukaan realisoituja työsuhdeoptioita. Kotitalouksien säästämisaste aleni hieman ja jäi 3,3 prosenttiin.
Yritysten toimintaylijäämä, joka vastaa karkeasti liikevoittoa, ylsi uuteen ennätykseen, 115 miljardiin markkaan. Kasvua oli 5 prosenttia. Liikevoitostaan yritykset maksoivat osinkoja 34 miljardia markkaa ja välittömiä veroja 29 miljardia markkaa. Molempia maksettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani edelleen. Ylijäämää kertyi lähes 14 miljardia markkaa, mikä vastasi 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellisenä vuonna ylijäämä oli 1,3 prosenttia. Ylijäämä oli seurausta verotulojen kasvusta.
Veroaste oli viime vuonna 46,1 prosenttia eli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 45,9 prosenttia.
Kansantulo oli henkeä kohti 114 500 markkaa. Palkkojen osuus kansantulosta supistui edelleen ja oli 46,3 prosenttia. Vastaavasti omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kohosi 26,1 prosenttiin.
Lähde: Kansantalouden tilinpito 1998-1999. Tilastokeskus