4.9.2000

Lisätietoja: Ympäristöministeriö / Markku Nurmi (09) 1991 9440, Tilastokeskus / Jukka Hoffrén (09) 1734 3351

Ympäristönsuojelumenot hienoisessa kasvussa

Valtion menoista käytetään vuonna 2001 suoraan ympäristönsuojeluun vajaat 4,1 miljardia markkaa, mikä on 2 prosenttia talousarvioesityksen loppusummasta. Vuonna 2000 ympäristömenot ovat vajaat 3,9 miljardia markkaa eli 1,8 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Lisäksi vuonna 1999 kunta-ala käytti ympäristömenoihin runsaat 3 miljardia markkaa ja teollisuus vuonna 1998 vajaat 3,2 miljardia markkaa. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksen julkaisemasta Luonnonvarat ja ympäristö 2000 -katsauksesta.

Ympäristömenot ovat lisääntyneet lähes kaikissa ympäristömenoerissä. Maatalouden ympäristötukea esitetään valtion talousarvioesityksessä nostettavaksi tämänvuotisesta vajaasta 1,3 miljardista markasta 1,4 miljardiin markkaan. Tästä puolet tulee rahoituksena EU:lta. Vuonna 1999 ympäristötukeen käytettiin runsaat 1,6 miljardia markkaa.

Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseen käytetään valtion varoja ensi vuonna 171 miljoonaa markkaa. Lisäksi Metsähallitus hankkii luonnonsuojelualueita maa-alueiden myyntituloilla sekä käyttämällä hallinnassaan olevia maa-alueita vaihtomaina yhteensä 90 miljoonan markan arvosta. Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytetty summa kasvaa ensi vuonna 8 miljoonaa markkaa tämänvuotisesta. Ympäristönsuojelun rahoitus lisääntyy ensi vuonna 11 miljoonalla markalla 140 miljoonaan markkaan.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Valtion ympäristömenoja, miljoonaa markkaa

1998

1999

2000

2001 2

Ympäristöhallinto

506

510

547

558

Kehitysyhteistyö

295

355

..

..

Lähialueyhteistyö

66

58

57

57

Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö

7

7

7

7

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 1

952

1038

1160

1182

Tuki ympäristöjärjestöille

6

6

7

6

Ympäristönsuojelu

174

155

129

140

Luonnonsuojelu

567

407

355

359

Energian säästön edistäminen

15

15

15

15

Uusiutuvan energian investointituki 1

117

120

120

150

Liikenteen ympäristönsuojelu 1

105

79

78

73

Rautatieliikenne

93

101

102

102

Lantalainvestointien tuki

36

18

15

15

Maatalouden ympäristötuki

1690

1607

1287

1394

Metsienhoidon ympäristötuki

13

22

8

25

Yhteensä

4642

4498

3887

4083

1 = arvio, 2 = ennuste, .. = tieto puuttuu

Ympäristö- ja energiaverokertymä lähes ennallaan

Ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja kerätään valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna vajaat 26 miljardia markkaa. Tämä on 12,3 prosenttia budjetin loppusummasta. Vuodesta 2000 verojen tuotto nousee vajaat 90 miljoonaa markkaa. Verojen tuoton lisääntyminen johtuu talouden yleisestä kasvusta.

Ympäristöön liittyvät verot kohdistuvat nykyään eniten energian käyttöön. Energiaverojen osuus ympäristö- ja energiaverojen kokonaissummasta on ensi vuonna vajaat 63 prosenttia. Muita suuria veroja ovat auto- ja moottoripyörävero, ns. auton käyttömaksu ja dieselvero. Muut erät ovat näihin verrattuna tuotoiltaan pieniä.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Ympäristöön liittyvät valtion verot ja maksut, miljoonaa markkaa

1998
TP

1999
TP

2000
TA

2001
TAE

Alkoholijuomaveron lisävero

60

73

50

70

Virvoitusjuomaveron lisävero

9

7

9

7

Torjunta-ainemaksu

10

10

10

10

Energiaverot

15 306

17 765

16 600

16 185

Öljyjätemaksu

20

19

20

20

Auto- ja moottoripyörävero

5 259

6 115

6 400

6 700

Vesiensuojelumaksu

3

3

3

2

Öljysuojamaksu

33

35

35

36

Ajoneuvovero (ns. tarravero)

1 198

1 245

1 270

1 345

Moottoriajoneuvovero (ns. dieselvero)

1 042

1 101

1 090

1 190

Jätevero

182

202

190

200

Yhteensä

23 122

24 575

25 677

25 765

TP = Tilinpäätös, TA = Talousarvio, TAE = Talousarvioesitys

Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähes tasautuneet

Luonnonvarat ja ympäristö 2000 -katsauksen mukaan Suomen ympäristökuormitus on vuonna 1999 laskenut edellisvuotisesta talouskasvun jatkumisesta huolimatta. Typpioksidi- ja rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet edellisvuodesta. Myös Suomen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet edellisvuodesta. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 56 miljoonaa tonnia eli 1,4 miljoonaa tonnia edellisvuotta pienemmät. Vuosien 1996 - 1998 välillä kasvihuonepäästöjen kasvu on taittunut ja kokonaispäästöt ovat enää 2 prosenttia korkeammat kuin vertailuvuonna 1990.

Suomen ympäristön tilaa ja Itämerta kuormittavat huomattavissa määrin päästöt, jotka ovat peräisin lähialueilta Baltiasta ja Venäjältä sekä muualta Itä-Euroopasta. Esimerkiksi Suomen rikkilaskeumasta vain 12 prosenttia ja typpilaskeumasta 20 prosenttia on kotimaista alkuperää. Suomi on vuosina 1991 - 2000 käyttänyt lähialueiden ympäristönsuojeluhankkeisiin noin 600 miljoonaa markkaa.

Suomi on sitoutunut Kioton pöytäkirjan ja Euroopan unionin keskinäisen taakankantosopimuksen perusteella vakiinnuttamaan kasvihuonekaasujensa kokonaispäästöt vuoden 1990 tasolle. Kasvihuonekaasupäästöjen kuten myös typpipäästöjen, vesien hajakuormituksen sekä alailmakehän otsonia lisäävien päästöjen vähentäminen edellyttää lisäponnisteluja. Suomessa maatalouden osuus vesien kuormittajana on edelleen suurin. Myös muiden kotimaasta peräisin olevien päästöjen pitäminen nykytasolla vaatii huomiota tulevaisuudessa.

Nyt seitsemättä kertaa ilmestyvä Luonnonvarat ja ympäristö -katsaus jatkaa vuosittaista käytäntöä arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tilaa valtion talousarvioesityksen yhteydessä. Katsaus tarkastelee kansantalouden eri alojen kehitystä ympäristön kannalta. Katsauksen laadinnasta on vastannut eri ministeriöiden, Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen ympäristöasiantuntijoista koostuva työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön ylijohtaja Markku Nurmi.

Lähde: Luonnonvarat ja ympäristö 2000. Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus.