17.10.2000

Lisätietoja: Pia Pulkkinen (09) 1734 2798, Eeva-Sisko Veikkola (09) 1734 3530
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Naisten osuus johtotehtävissä korkein kiintiöidyissä tehtävissä

Kiintiösäännös on kasvattanut naisten osuutta valtion ja kuntien hallinnon tärkeimmissä tehtävissä, lautakunnissa sekä valtion komiteoissa. Kiintiön sääntelemissä kunnanhallituksissa naisten osuus oli vuonna 1996 alkaneella vaalikaudella 45 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tekemästä julkaisusta Naiset ja miehet vallankahvassa.

Tasa-arvolakiin liitettiin vuonna 1995 niin sanottu kiintiösäännös, jonka mukaan kumpaakin sukupuolta tulee olla vähintään 40 prosenttia valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja. Säännös ei koske puheenjohtajistoa, jonka kokoonpano antaakin tasa-arvon toteutumisesta erilaisen kuvan. Kunnanhallitusten puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista naisten osuus jäi vain 15 prosenttiin vuoden 1996 vaalien jälkeisellä kaudella. Kiintiöt eivät koske myöskään eduskunnan, hallituksen ja maakuntaliittojen muodostamien työryhmien ja hallitusten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia, joista useimmat ovat miehiä ( 65 - 79 prosenttia).

Vaaleilla valittavissa poliittisissa päätöksentekoelimissä naisten osuus on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien sekä valtakunnan politiikassa että kunnallispolitiikassa. Naisten asettuminen ehdokkaaksi vaaleissa on vaikuttanut naisten vilkasta äänestysaktiivisuutta enemmän siihen, miten suuri osa valituista edustajista on naisia. Kunnallisvaaleissa naisehdokkaiden keräämä osuus annetuista äänistä on kasvanut vuodesta 1968 alkaen. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa naiset saivat 32 prosenttia valtuustopaikoista.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset ja lautakunnat 1996 - 2000

Yhteensä

lkm

Naiset

Miehet

lkm

%

lkm

%

Kunnallisvaaleissa

Ehdokkaat

43 104

15 653

36

27 451

64

Valitut

12 482

3 932

32

8 550

69

Kunnanhallitukset

Jäsenet

3 867

1 736

45

2 131

55

Puheenjohtajisto

452

68

15

384

85

Lautakunnat

Jäsenet

47

53

Lähde: Suomen Kuntaliitto

Kunnissa suuri osa päätöksistä tehdään erilaisissa lautakunnissa, joiden jäsenistä lähes puolet, 47 prosenttia, on naisia. Sukupuolten osuuksissa on eroja toimialoittain. Naisia on useimmiten opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveysalan lautakunnissa. Miehet toimivat naisia useammin liiketoimintaa ja yleishallintoa koskevissa lautakunnissa. Kunnallispolitiikassa työryhmien, lautakuntien ja hallitusten toimikaudet on pääasiassa sidottu kunnallisvaalikauteen.

Valtionhallinnon ja kuntien korkeimpien virkamiesten, kansliapäälliköiden sekä kunnan ja maakuntajohtajien viroissa työskentelevistä on naisia vain 5 - 15 prosenttia. Naisia on johtopaikoilla miehiä harvemmin muissakin keskeisissä yhteiskunnan instituutioissa. Ylimmistä oikeusvalvojista naisia on 17 prosenttia ja korkeakoulujen rehtoreista 20 prosenttia. Työntekijöiden keskusjärjestöjen hallitusten jäsenistä neljännes on naisia. Työnantajien keskusjärjestöissä miesten osuus hallitusten jäsenistä ylittää 90 prosenttia.

>

cellspacing="0" cellpadding="2"

Työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt 2000

Yhteensä

Naiset

Miehet

lkm

lkm

%

lkm

%

Työntekijäkeskusjärjestöt 1):

Hallitusten puheenjohtajisto

17

4

24

13

76

Hallitusten jäsenet

63

16

25

47

75

Työnantajakeskusjärjestöt 2):

Hallitusten puheenjohtajisto

13

1

8

12

92

Hallitusten jäsenet

98

8

8

90

92

1) Työntekijöiden keskusjärjestöt: AKAVA, SAK, STTK
2) Työnantajien keskusjärjestöt: Teollisuus ja työnantajat (TT), Palvelutyönantajat ja Suomen Yrittäjät

Lähde: Naiset ja miehet vallankahvassa, 2000. Tilastokeskus