Etusivu > Ajankohtaista > Uutisia ja tiedotteita > Vuoden 2000 tiedotteet > Asuminen ja tietoliikenne muuttivat kotitalouksien kulutusta 1990-luvulla

1.11.2000

Lisätietoja: Kirsti Ahlqvist (09) 1734 3412, Airi Pajunen (09) 1734 3408
Vastaava tilastojohtaja: Risto Lehtonen

Asuminen ja tietoliikenne muuttivat kotitalouksien kulutusta 1990-luvulla

Kulutusmenojen suuret vaihtelut, asumis- ja tietoliikennemenojen kasvu sekä väestöryhmien välisten kulutuserojen lisääntyminen luonnehtivat kotitalouksien kulutusta 1990-luvulla. Viime vuosikymmenen alun taloudelliset muutokset heikensivät kotitalouksien kulutusedellytyksiä merkittävästi, ja kotitalouksien kulutusmenot pienenivätkin noin 10 prosenttia. Laman jälkeen kulutusmenot kasvoivat, mutta vuonna 1998 kotitalouksien keskimääräiset menot, 132 000 markkaa, olivat vielä reaalisesti hieman pienemmät kuin vuonna 1990. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Kotitalouksien kulutusmenojen muutokset 1990-luvulla.

Lamavuosien aikana erityisesti liikenteen, vaatteiden ja kestotavaroiden hankintojen, terveydenhoidon sekä vapaa-ajan menot pienenivät. Ainoastaan asumismenot ja tietoliikennemenot lisääntyivät. Kulutuksen kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen oli melko maltillista. Kotitaloudet lisäsivät menojaan eniten tietoliikenteeseen, vaatteisiin ja kodin kalusteisiin. Myös autojen hankinta oli vilkasta. Kulutuksen kasvusta huolimatta ainoastaan tietoliikennemenot, asumismenot ja elintarvikemenot olivat kotitaloutta kohden suuremmat vuonna 1998 kuin vuonna 1990.

Kulutuksen rakenteen kannalta merkittävä muutos oli asumismenojen lisääntyminen. Kun asumisen osuus kotitalouksien menoista vuonna 1990 oli runsaat 20 prosenttia, vastaava osuus vuonna 1998 oli lähes 30 prosenttia. Tietoliikennemenojen voimakkaasta kasvusta huolimatta oli näiden menojen osuus koko kulutuksesta vuonna 1998 vain 3 prosenttia.

Väestöryhmien väliset kulutuserot supistuivat jonkin verran 1990-luvun alkuvuosina mutta kasvoivat vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Työmarkkina-asema oli keskeinen kotitalouksien kulutusta erotteleva tekijä. Palkansaaja- ja yrittäjätaloudet olivat vuoteen 1998 mennessä lähes saavuttaneet tai ylittäneet lamaa edeltäneen kulutuksen. Eläkeläistalouksien kulutusasema parani koko 1990-luvun, ja kulutusmenot lähenivätkin ammatissa toimivien talouksien menoja. Aseman paraneminen johtui ryhmän rakenteellisista muutoksista. Eläkeläisten lukumäärän kasvaessa entistä useampi eläkeläinen oli jo täyden eläketurvan piirissä, jolloin heidän tulonsa olivat aikaisemmin eläkkeelle jääneiden tuloja suuremmat. Sen sijaan muiden, pääosin työttömyyden tai opiskelun vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien talouksien kulutusmenot pienenivät koko 1990-luvun. Vuonna 1998 heidän kulutusmenonsa olivat kaikkien kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta kauempana kuin vuonna 1990.

Kulutusmenojen pienenemisen seurauksena ammatissa toimimattomien kulutus myös yksipuolistui. Heidän menoistaan niin sanottu välttämättömyyskulutuksen eli elintarvikkeiden ja asumisen osuus oli aikaisempaa suurempi. Sen sijaan ammatissa toimivien ja eläkeläisten talouksissa vastaava osuus pysyi lähes ennallaan. Myös näiden väestöryhmien asumismeno-osuudet kasvoivat, mutta vastaavasti elintarvikkeiden meno-osuudet pienenivät.

Kulutustutkimukset ovat vuosilta 1990, 1994-1996 ja 1998. Kulutustutkimus on otokseen perustuva haastattelututkimus, jossa selvitetään kotitalouksien kulutusmenoja, tuloja ja palvelujen käyttöä sekä velkaantumista, asumista ja kestotavaroiden omistusta.

Lähde: Kotitalouksien kulutusmenojen muutokset 1990-luvulla. Tilastokeskus. Tulot ja kulutus 28:2000.
Lisätietoja osoitteesta: www.tilastokeskus.fi/tk/el/kulutustutkimus/kulutust_muutos.html