Talousnousu vaurastutti kotitalouksia, varallisuuserot kasvoivat

Kotitalouksien kokonaisvarallisuus kasvoi 27 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 1998. Pitkään jatkunut talousnousu vaurastutti erityisesti yrittäjätalouksia. Selvästi vähemmän koheni palkansaajien varallisuus. Työttömien ja muiden ammatissa toimimattomien kotitalouksien varallisuus väheni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 1998 varallisuustutkimuksesta.

Kotitalouksien varallisuus oli vuonna 1998 keskimäärin 530 000 markkaa. Suurituloisimmassa kotitalousryhmässä keskimääräinen varallisuus oli 1 546 000 markkaa. Vuoden 1994 jälkeen varakkaimman kymmenesosan omistuksessa olevan varallisuuden osuus kaikesta varallisuudesta kasvoi. Erityisesti pörssikurssien nousu ja asunto-omaisuuden lisääntyminen kasvattivat varakkaimpien omistusosuutta entisestään. Varakkaimpien omistusosuus nousi 4,3 prosenttiyksikköä 38,9 prosenttiin.

Valtaosa omaisuudesta oli asunto-omaisuutta (66 prosenttia), jolla on Suomessa ollut varallisuuseroja tasaava vaikutus. Asuntovarallisuus lisääntyi viime vuosina eniten hyvätuloisilla. Ylimmän tuloluokan (tulokymmeneksen) kotitalouksista 92 prosenttia asui omistusasunnossa, pienituloisista joka neljäs.

Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia oli 604 000 kotitaloudella, kun vuoden 1994 tutkimuksen vastaava luku oli 442 000. Kaikkia kotitalouksia kohti laskettuna sijoitukset olivat keskimäärin 24 000 markkaa. Sijoittajataloudella pörssiosakesalkun arvo oli keskimäärin 93 000 markkaa. Suurimmat pörssisijoitukset olivat yrittäjillä ja ylemmillä toimihenkilöillä. Yli puolet sijoittajatalouksista oli ylempiä toimihenkilö- tai eläkeläistalouksia.

Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien varallisuus oli selvästi muita Suomen alueita suurempi ja jakautui epätasaisimmin kotitalouksien välillä. Varallisuuserot eivät kuitenkaan lisääntyneet merkittävästi pääkaupunkiseudulla vuodesta 1994.

Perintöjä sai 419 000 taloutta

Varallisuustutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka paljon kotitaloudet saivat vastikkeettomia omaisuuden siirtoja, kuten perintöjä ja suurehkoja rahalahjoja. Perinnöt selvitettiin viiden vuoden ajalta, vuosilta 1994 - 1998. Tällä ajanjaksolla perinnön saaneita talouksia oli 419 400 eli noin 18 prosenttia kaikista kotitalouksista. Vuosina 1990 - 1994 perinnön saaneita oli 330 000 eli 15 prosenttia kotitalouksista.

Peritty omaisuus oli rahalliselta arvoltaan keskimäärin 125 000 markkaa perinnön saanutta kotitaloutta kohti. Puolella perinnön saaneista talouksista keskimääräinen perintö oli alle 50 000 markkaa. Kuutisen prosenttia talouksista sai perintöä, jonka arvo oli vähintään puoli miljoonaa markkaa.

Suurimmat perinnöt olivat 55 - 64-vuotiaiden ikäluokassa. Perinnön saaneita talouksia oli suhteellisesti enemmän hyvätuloissa kuin pienituloisissa. Pienituloisista perinnön sai joka kymmenes talous ja hyvätuloisista joka neljäs.

Tutkimuksessa selvitettiin kotitalouksien asuntovarallisuutta, kestotavaroiden omistusta, pankkitalletuksia, arvopapereita ja vakuutussäästämistä sekä kotitalouksien saamia perintöjä. Varallisuustutkimuksen tiedot on kerätty haastattelemalla noin 3 900 kotitaloutta.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus 1998. Tulot ja kulutus 2000:26. Tilastokeskus