Suomi tilastotiedon tuottajana EU-maiden kärkeä

Tilastokeskuksen 135-vuotisjuhlaseminaarissa 12.12.2000 käsiteltiin tilastotuotannon tehtäviä ja haasteita kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Poimintoja seminaarin sisällöstä:

Alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm totesi Suomen olevan yksi niistä EU-maista, jotka parhaiten täyttävät talous- ja rahaliiton EMU:n tilastovaatimukset. Åkerholm johtaa vuonna 1998 asetettua tilastoryhmää, joka suunnittelee toimenpiteitä EMU:n kannalta tärkeiden suhdannetilastojen kehittämiseksi. Tänä vuonna laaditussa toimenpideohjelmassa Suomelle oli osoitettu vähiten tilastojen kehittämiseen kohdistuvia vaatimuksia. Suomen on nopeutettava mm. neljännesvuosittaisen kansantalouden tilinpidon laadintaa ja rakennustuotannon tilastointia. Suunnitelmien mukaan Tilastokeskus täyttää nämä vaatimukset vuoden 2002 alusta alkaen.

EU:n tilastoviraston Eurostatin pääjohtaja Yves Franchet visioi kansallisten tilastolaitosten tulevaisuutta, joka on verkostojen verkosto. Tilastoyhteistyö on verkostoitunut niin YK:ssa, ECE:ssä, OECD:ssä kuin EU:ssakin. Globaalit rahoitusmarkkinat tarjoavat hyvän vertailukohdan tilastoverkostoitumiselle. Tunnusmerkkejä ovat hyvät standardit, tehokkaat viestintäkanavat, jatkuva laadun arviointi, riittävät infrastruktuurit, tiivis yhteistyö pienten ja suurten toimijoiden välillä, koulutus sekä yhteinen visio.

YK:n Euroopan talouskomission (UN/ECE) tilasto-osaston johtaja Paolo Garonna korosti tilastojen kasvavaa merkitystä globaalisesti. Epävarmuuden ja monimutkaisuuden lisääntyessä tilastot antavat luotettavan tietopohjan päätöksentekoon kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Toisaalta ne ovat väline päätöksenteon läpinäkyvyyteen.

Tilastokeskuksen kehityksestä 1970-luvulta nykypäivään kirjoittanut Pertti Marjomaa eritteli EU:n suuria vaikutuksia tilastotoimeen. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä TIlastokeskus oli itse päättänyt, miten se tilastot tekee soveltaen kansainvälisiä suosituksia mahdollisuuksien mukaan. EU-jäsenyys muutti asian, koska monista yksittäisistä tilastoista määrätään EU:n säädöksillä. Kun Suomen jäseneksi liittymisen aikaan EU:lla oli voimassa noin sata tilastosäädöstä, on niitä nyt noin kaksinkertainen määrä.