28.2.2002

Lisätietoja: kansantalouden tilinpito: Tuomas Rothovius (09) 1734 3360, Olli Savela (09) 1734 3316
julkisyhteisöjen alijäämä ja velka: Paula Koistinen-Jokiniemi (09) 1734 3362,
skt.95@tilastokeskus.fi Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,7 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,7 prosenttia vuonna 2001. Kasvu jäi hyvin vaatimattomaksi verrattuna seitsemän edellisen vuoden nopeaan kasvuvauhtiin. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 135 miljardia euroa eli 803 miljardia markkaa.

Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote supistui 0,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Kasvu hidastui jo tammi-maaliskuussa, jolloin tuotanto jäi saman suuruiseksi kuin edellisen vuoden lopussa. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote supistui 1,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmannella neljänneksellä tuotanto kuitenkin lisääntyi 1,4 prosenttia.

Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1993-2001, %

Kansantalouden kasvu oli viime vuonna kotimaisen kysynnän varassa. Edellisistä vuosista poiketen nettovienti ei lisännyt kansantalouden kasvua, sillä sekä vienti että tuonti supistuivat volyymiltaan noin prosentin.

Kulutusmenot kasvoivat viime vuonna 1,5 prosenttia. Kotitalouksien kulutusta hidasti autojen myynti, joka väheni neljänneksen. Sen sijaan muiden kuin kestokulutustavaroiden kulutus lisääntyi yli 4 prosenttia ja palveluiden 2 prosenttia. Julkisella sektorilla valtion kulutusmenot vähenivät puolisen prosenttia, mutta kuntayhteisöjen kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 2,6 prosenttia.

Investoinnit lisääntyivät 2 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestointien määrä kasvoi vajaat 5 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit supistuivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 prosenttia. Sen sijaan muita taloja rakennettiin edelleen 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tuotanto nousi lähinnä palvelualoilla, joilla kasvu oli melkein 2 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotanto supistui prosentin ja rakentaminen 1,5 prosenttia. Maatalouden tuotanto kasvoi mutta metsätalouden tuotanto väheni selvästi.

Yritysten toimintaylijäämä väheni edellisestä vuodesta

Yritysten voitot supistuivat viime vuonna hieman edellisen vuoden huipputuloksista. Yritysten toimintaylijäämä oli 21 miljardia euroa ja se vähentyi 5 prosenttia. Liikekirjanpidon termein toimintaylijäämä vastaa karkeasti liikevoittoa. Välittömiä veroja yritykset maksoivat runsaat 5 miljardia euroa, mikä oli 18 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset maksoivat 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä runsaat 8 miljardia euroa. Yritysten kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna 9 prosenttia. Yritysten rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli 3,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna ylijäämä oli 5,1 miljardia euroa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema parani hieman

Rahoituslaitosten saama korkokate kasvoi edellisestä vuodesta 7 prosenttia, koska luottokanta kasvoi voimakkaasti. Sen sijaan pankkien palkkio- ja muut tuotot alenivat 6 prosenttia. Vakuutuslaitosten sijoitustuotot alenivat edellisen vuoden huipputuotoista. Vahinkovakuutuksen maksutulo kasvoi, mutta henkivakuutuksen maksutulo väheni.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 2,9 prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 5,7 prosenttia ja reaalisesti 2,9 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu runsaat 6 prosenttia, mikä oli seurausta lähinnä ansiotason kohoamisesta sekä hieman myös työllisyyden parantumisesta. Kotitalouksien yrittäjätulo pysyi edellisen vuoden tasolla. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 4 prosenttia. Niistä eläkesumma kasvoi vajaat 7 prosenttia, mutta työttömyysturvaetuudet vähenivät työttömyyden laskiessa. Opintotuen määrä kasvoi mutta yleinen asumistuki väheni. Kotitalouksien saamat osinkotulot kasvoivat viidenneksen.

Kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät nimellisesti 4,2 prosenttia eli vähemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste kohosi 3,3 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 prosenttia.

Julkisyhteisöjen ylijäämä 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

Valtion rahoitusasema oli viime vuonna ylijäämäinen toista vuotta peräkkäin. Ylijäämä oli 2,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,5 miljardia euroa. Ylijäämä pieneni, koska verotulot supistuivat.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema kääntyi 400 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, kun edellisenä vuonna ylijäämä oli 300 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä oli 4,5 miljardia euroa eli saman verran kuin vuonna 2000.

Valtion saamat välilliset verot kasvoivat 1,4 prosenttia. Yhteisöverojen tuotto aleni 25 prosenttia edellisen vuoden ennätyskertymästä. Yhteisöverojen alenemista selittävät yritysten heikentyneet tulokset. Kotitalouksien maksamat tuloverot kasvoivat 2 prosenttia. Sekä yhteisöjen että kotitalouksien maksamiin veroihin vaikuttavat kansantalouden tilinpidossa tehtävät verojen ajoituskorjaukset.

Yhteensä julkisyhteisöjen nettoluotonanto eli niin sanottu EMU-ylijäämä oli 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 7 prosenttia. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka eli EMU-velka oli vuoden lopussa 43,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellisen vuoden lopussa EMU-velka oli 44 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 46,2 prosenttia. Se aleni hieman edellisestä vuodesta, jolloin veroaste oli 46,8 prosenttia.

Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 49,4 prosenttia. Se kohosi hieman edellisestä vuodesta, jolloin osuus oli 48,6 prosenttia. Julkisten menojen osuuden kasvu oli seurausta bruttokansantuotteen hitaasta kasvusta.

Lähteet: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja 2001. Tilastokeskus
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina. Tilastokeskus