16.5.2002

Lisätietoja: Pekka Tamminen (09) 1734 2463, Ville Tolkki (09) 1734 2925, Aku Alanen (09) 1734 3320,
Kari Ritvanen (09) 1734 3361
Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala

Kotitalouksien tulot kasvaneet voimakkaimmin Uudellamaalla

Kotitalouksien tulot kasvoivat vahvasti Uudenmaan, Ahvenanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuodesta 1995 vuoteen 2000. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tulot nousivat koko maata nopeammin. Samalla omaisuustulojen osuuden kasvu kaikista tuloista voimisti alueiden välisiä eroja. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta kotitalouksien aluetilit -julkaisusta.

Käytettävissä oleva tulo asukasta kohden kasvoi Uudenmaan maakunnassa hieman yli 41 prosenttia, Ahvenanmaalla 34 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 33 prosenttia. Hitainta kehitys oli Lapissa, Etelä-Savossa ja Kainuussa, joissa käytettävissä oleva tulo lisääntyi tarkasteltavalla ajanjaksolla vain 22 prosenttia. Koko Suomessa käytettävissä oleva tulo nousi keskimäärin 31 prosenttia.

Seutukunnista koko maata selvästi nopeammin kasvoivat Salon (43 %), Helsingin (41 %) ja Oulun (38 %) seudut. Helsingin ja Oulun kasvua vauhdittivat varsinkin omaisuustulojen, mutta myös palkansaajakorvauksien, sekatulon ja toimintaylijäämän kasvu. Salon seudulla tuloja nostivat lähinnä optioetuudet. Myös maaseutumaisten Järviseudun ja Ylivieskan tulotaso kohosi 33 prosenttia. Noususuuntainen muutos näkyi tasaisesti molempien seutukuntien kaikissa tuloerissä. Kehitys oli hitainta Juvan ja Rovaniemen seuduilla, joissa käytettävissä oleva tulo kasvoi vain 20 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2000. Monissa muissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa kehitys oli samaa suuruusluokkaa.

Ahvenanmaa vaurain maakunta

Vuonna 2000 Ahvenanmaa oli korkeatuloisin maakunta. Sen kotitalouksien käytettävissä oleva tulo oli 25 prosenttia koko maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Uusimaa oli 21 prosenttia, Itä-Uusimaa prosentin ja Varsinais-Suomi puoli prosenttia koko maan keskitason yläpuolella. Pienituloisimpia maakuntia olivat Keski-Pohjanmaa ja Kainuu, joissa jäätiin noin 15 prosenttia koko maan keskimääräisestä tulosta.

Maarianhaminan seutu oli tulotasoltaan Suomen vaurain. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti oli siellä 26 prosenttia koko maata suurempi. Seutukunnista maan keskitason ylittivät selvästi Helsinki, 22 prosentilla, Föglö, 18 prosentilla, ja Salo 11 prosentilla, kun taas Pohjois-Pohjanmaan harvaan asutut seudut Ii ja Koillismaa jäivät keskitasosta hieman yli 20 prosenttia.

Uusimaa tulonsiirtojen suurin maksaja

Muihin maakuntiin verrattuna Uudenmaan tuloista jäi alueen kotitalouksille suhteellisesti pienin osuus käytettäväksi tulojen uudelleenjaon jälkeen. Käytettävissä olevan tulon osuus ensitulosta oli Uudellamaalla 73 prosenttia, kun vastaava suhde oli korkeimmillaan 94 prosenttia Kainuussa. Koko maan keskiarvon, 81 prosenttia, alittivat Uudenmaan lisäksi Itä-Uusimaa ja Ahvenanmaa.

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo ja arvonlisäys asukasta kohti
vuonna 2000 poikkeamana koko maan keskitasosta.

Käytettävissä oleva tulo mittaa materiaalista elintasoa

Aluetilinpidon arvonlisäys eli alueellinen BKT kuvaa alueen tuotannollista toimintaa. Ensitulo kuvaa kotitalouksien tuloja, joita ne saavat osallistumalla tähän toimintaan. Käytettävissä oleva tulo mittaa kotitalouksien tuloja niiden uudelleenjaon jälkeen. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti on varsin hyvä mittari kuvaamaan alueiden materiaalista elintasoa. Asukasta kohti lasketun arvonlisäyksen käyttö elintasomittarina antaa paljon suuremman tuloeron alueiden välille kuin käytettävissä oleva tulo. Pienimmillään arvonlisäys asukasta kohden oli Kainuussa, 14 420 euroa, ja korkein Uudellamaalla, 31 120 euroa. Käytettävissä olevalla tulolla mitattuna alueiden erot ovat huomattavasti pienemmät. Keski-Pohjanmaalla käytettävissä oleva tulo asukasta kohden oli 10 980 ja Ahvenanmaalla 16 130 euroa.

Tilastokeskus julkistaa nyt ensi kertaa kotitalouksien aluetilit vuosille 1995-2000, joista vuoden 2000 tiedot ovat ennakolliset. Jatkossa tilasto julkaistaan vuosittain. Sen laatiminen liittyy EU:n kansantaloustilastojen harmonisointiin. Kotitalouksien aluetilit sisältävät alueellista tietoa kotitalouksien tuloista ja menoista seutukunta-, maakunta- ja suuraluetasoilla. Tilasto perustuu pääasiassa tulonsaajakohtaiseen verotusrekisteriin, mutta myös useita pienempiä aineistoja on käytetty arvojen muodostamiseen. Kotitalouksien aluetilit on alueellinen esitys kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorista. Kansantalouden tilinpidosta poiketen myyntitulojen luovutusvoitot ja työsuhdeoptioista saadut etuudet ovat mukana tilastossa.

Lähde: Kotitalouksien aluetilit 1995-2000*. Tilastokeskus
Lisätietoja taulukoina ja kuvioina osoitteessa http://www.stat.fi/tk/to/aluetilinpito.html