Etusivu > Ajankohtaista > Uutisia ja tiedotteita > Vuoden 2002 tiedotteet > Suomessa EU-maista vähiten ulkomaalaisia

11.11.2002

Lisätietoja: Mauri Nieminen (09) 1734 3255
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Suomessa EU-maista vähiten ulkomaalaisia

Vuoden 2001 lopussa Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan 98 577 ulkomaan kansalaista. Suurin ryhmä olivat venäläiset ja entisen Neuvostoliiton kansalaiset, joita oli lähes 25 000. Viron kansalaisia oli 11 662, Ruotsin kansalaisia 7 999 ja Somalian kansalaisia 4 355. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 1,9 prosenttia. Se oli EU-maiden pienin.

Vuoden 2001 lopussa vierasta kieltä äidinkielenään puhui kaikkiaan 109 197 henkilöä. Vieraskielisten määrä on lähes nelinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Venäjä oli selvästi yleisin Suomessa puhuttu vieras kieli. Sitä puhui äidinkielenään yli 31 000 henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli oli viro, jota puhui yli 11 000 henkilöä. Sen jälkeen tulivat englanti (7 406), somali (6 920) ja arabia (5 301).

Työttömyys vaivaa maahanmuuttajia

1990-luvun alussa Suomeen tulleista ulkomaalaisista oli vuonna 2000 työttömänä joka kolmas. Työttömyys vaivaa eniten pakolaisina Suomeen tulleita. Pakolaisista oli vielä yli viiden vuoden asumisjakson jälkeen työttömänä runsas puolet.

Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuonna 2000

Vuosittain Suomessa solmitaan yli 2 000 avioliittoa, joissa vakituisesti Suomessa asuva Suomen kansalainen menee naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Miehillä on naisia useammin ulkomaalainen puoliso. Suomalaisen miehen aviopuolisona on yleisimmin venäläinen, virolainen tai thaimaalainen. Naisten puolisona on taas yleisimmin yhdysvaltalainen, turkkilainen tai britti. Vuoden 2001 lopussa seka-avioliittoja oli lähes 28 000.

Seka-avioliiton solmineilla avioerot ovat yleisempiä kuin suomalaisilla. Vuonna 2001 naiset erosivat eniten marokkolaisista (11,3%) ja turkkilaisista (10,3%) miehistä. Miehet erosivat eniten virolaisista (6,5%) ja thaimaalaisista (4,9%) puolisoista. Kaikista naimisissa olevista suomalaisista erosi viime vuonna 1,2 prosenttia.

Suomessa syntyy vuosittain noin 2 000 lasta äideille, jotka ovat ulkomaan kansalaisia. Esimerkiksi Suomessa asuville pakolaisäideille on 1990-luvulla syntynyt yli 4 000 lasta. Muutamilla pakolaisryhmillä hedelmällisyys on erittäin korkea - jopa kolminkertainen suomalaisiin verrattuna. Vuosina 1999 - 2001 Suomessa asuvien somalialaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 5,8, Jugoslaviasta tulleiden Kosovon albaanien 5,0 ja Irakin kurdien 4,3. Vastaavana aikana suomalaisten hedelmällisyys oli 1,7.

Lähes puolet ulkomaalaisista asui viime vuoden lopussa Uudellamaalla. Helsingissä asui Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista kolmannes eli 28 000. Helsingin asukkaista 5 prosenttia oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten osuus kunnan asukkaista oli suurin Maarianhaminassa, 5,5 prosenttia. Heistä suurin osa oli Ruotsin kansalaisia.

Edellä olevat tiedot perustuvat eri rekistereistä kerättyihin tilastoihin. Tilastokeskus teki kesän aikana erillisen haastattelututkimuksen venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elinoloista. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan ensi vuonna.

Lähde: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2001, Tilastokeskus