Suomen joukkoviestintämarkkinat 3,5 miljardia euroa vuonna 2001

Joukkoviestintämarkkinoiden koko oli noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2001. Markkinat kasvoivat 1990-luvun jälkipuolella vuosittain 4-5 prosenttia, mutta viime vuonna kasvu jäi vain 0,5 prosenttiin. Tämä johtui lähinnä mediamainonnan taantumisesta. Ylivoimaisesti nopeimmin kasvoivat DVD-tallennemarkkinat (+146 %). Muita kasvualoja olivat kaupallinen radiotoiminta (+8 %) ja kaapelitelevisio (+5 %). Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen julkaisusta Joukkoviestimet - Finnish Mass Media 2002.

1990-luvun alusta lähtien joukkoviestintämarkkinat ovat kasvaneet jonkin verran bruttokansantuotetta hitaammin. Joukkoviestinnän osuus bruttokansantuotteesta laski viime vuonna 1990-luvun alun 3,1 prosentista 2,6 prosenttiin.

Joukkoviestintämarkkinoiden muutokset 2000 ja 2001

cellspacing="0" cellpadding="2"

	2000 milj. e	2001 milj. e	2001 Osuus, %	Muutos, % 2000 - 2001
Päivälehdet (7 - 4-päiväiset)	965	956	27,0	-0,9
Muut sanomalehdet (3 - 1-päiväiset)	114	113	3,2	-0,7
Ilmaislehdet	91	88	2,5	-2,8
Aikakauslehdet	631	622	17,6	-1,3
Kirjat	450	458	12,9	1,7
Mainospainotuotteet	306	314	8,9	2,5
Graafinen joukkoviestintä yhteensä	2 556	2 551	72,0	-0,2
Valtakunnallinen televisio- ja radiotoiminta	516	519	14,7	0,7
Osavaltakunnalliset ja paikalliset radiot	30	33	0,9	8,3
Kaapelitelevisio	69	72	2,0	4,9
Online- ja Internet-palvelut	64	64	1,8	0,0
Sähköinen viestintä yhteensä	679	688	19,4	1,4
Äänitteet	125	128	3,6	2,0
Videotallenteet DVD-tallenteet	70 12	66 29	1,9 0,8	-5,4 146,3
Elokuvateatterit	48	48	1,4	-0,7
CD-ROM-tallenteet	36	33	0,9	-8,4
Tallenneviestintä yhteensä	291	304	8,6	4,3
Joukkoviestintä yhteensä	3 526	3 543	100	0,5
Osuus bruttokansantuotteesta, %	2,7	2,6
Luvut ovat loppukäyttäjätasoisia. Niistä on poistettu päällekkäisten erien kertautuminen ja eri sektoreiden keskinäiset päällekkäisyydet. Joukkoviestinnän eri sektoreita kuvaavat luvut ovat siten toisensa poissulkevia. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin mutta eivät vientiä. Useiden alojen luvut ovat arvioita.

Sanomalehdistön osuus markkinoista edelleen suurin

Graafisen, sähköisen ja tallenneviestinnän osuudet koko joukkoviestinnästä säilyivät lähes ennallaan. Graafinen viestintä on edelleen mediamarkkinoiden suurin lohko, jonka osuus oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa eli 72 prosenttia.

Sanomalehtien ilmoitus- ja myyntituottojen kokonaisvolyymi oli lähes 1,1 miljardia euroa eli edelleen noin 30 prosenttia joukkoviestinnän kokonaismarkkinoista. Sanomalehtien kokonaistuotot laskivat vain vajaan prosentin, vaikka päivälehtien ilmoitustuotot vähenivät Suomen Gallup-Median mukaan 6 prosenttia ja harvemmin ilmestyvien sanomalehtien ilmoitustuotot lähes 8 prosenttia.

Aikakauslehdistön liikevaihto oli noin 620 miljoonaa euroa, mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yleisölehdille vuosi oli hyvä, mutta ammattilehtien ilmoitustulot supistuivat selvästi.

Kirjoja myytiin noin 460 miljoonalla eurolla, mikä oli pari prosenttia edellisvuotista enemmän.

Internet-palveluiden kasvu pysähtyi

Sähköisessä viestinnässä kasvu oli viime vuonna nopeinta kaupallisessa alueellisessa, paikallisessa ja puolivaltakunnallisessa radiotoiminnassa. Ketjuuntuminen on jatkunut ja puolivaltakunnalliset asemat ovat saaneet lisää jalansijaa. Kaupallisten osavaltakunnallisten ja paikallisten radioiden tuotot kasvoivat noin 8 prosenttia. Online- ja Internet-palveluiden kasvu sen sijaan pysähtyi vuonna 2001.

Vaikka kaupallisen televisiotoiminnan mainostulojen notkahdus (-9 %) oli Suomen Gallup-Median mukaan selvästi suurempi kuin mediamainonnassa keskimäärin (-5 %), valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan kokonaisliikevaihto säilyi ennallaan. Kaupallisten pääkanavien (MTV3 ja Nelonen) liikevaihto laski, mutta julkisen palvelun Yleisradion televisiomaksutuotot kasvoivat 9 prosenttia. Kasvu johtuu kesällä 2000 toteutetusta lupamaksujen korotuksesta.

DVD-tallenteet valtaavat videomarkkinoita

DVD-tallennemarkkinat 2,5-kertaistuivat viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. DVD-tallenteiden osuus videomarkkinoista oli jo 30 prosenttia. Voimakas kasvu ei silti vähentänyt kovin paljon perinteisten videotallenteiden myyntiä ja vuokrausta, joka laski viitisen prosenttia. Vuonna 2003 DVD-laitteiden euromääräisten toimitusten arvon ennakoidaan nousevan kodinkonekaupassa perinteisten kuvanauhuritoimitusten tasolle.

Elokuvateattereiden katsojamäärät ja elokuvateattereiden tuotot laskivat jonkin verran. Äänitemyynti kasvoi 2 prosenttia. Tuottajien ja tekijänoikeuksien omistajien esittämien arvioiden mukaan piraattikopioiden levitys on edelleen merkittävin markkinoiden kasvua heikentävä tekijä.

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvuista on eliminoitu päällekkäisten erien kertautuminen, ja eri toimialojen luvut ovat toisensa poissulkevia. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä.

Luvut ovat deflatoimattomia eivätkä siis ota huomioon vuosittaisen inflaation vaikutusta.

Lähde: Joukkoviestimet - Finnish Mass Media 2002. SVT, Kulttuuri ja viestintä 2002:3. Tilastokeskus