2,6 miljoonalla suomalaisella tutkinto

60 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suorittanut vuoden 2001 loppuun mennessä peruskoulun jälkeen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tilastokeskuksen koulutusrakennetilaston mukaan tutkinnon suorittaneita oli 2,6 miljoonaa. Ainoastaan peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä oli 1,7 miljoonaa.

Erot koulutustasossa olivat suuria iän ja sukupuolen mukaan. Eniten koulutusta olivat saaneet 25-29-vuotiaat, joista 85 prosenttia oli suorittanut tutkinnon. Vähiten koulutettuja olivat eläkeikäiset. Nuoremmissa ikäryhmissä sukupuolten koulutustasoerot olivat suuret naisten hyväksi. Varsinkin 20-39-vuotiaat naiset olivat saaneet selvästi enemmän koulutusta kuin miehet. Yli 60-vuotiaista naiset olivat sen sijaan huomattavasti vähemmän koulutettuja kuin miehet.

Ylioppilastutkinnon suorittaneita oli vuoden 2001 lopussa yli miljoona eli neljäsosa 15 vuotta täyttäneistä. Nuorista 20-24-vuotiaista naisista oli ylioppilastutkinto 61 prosentilla ja miehistä 42 prosentilla.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 1,9 miljoonaa. Edellisestä vuodesta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi vain 10 000 henkilöllä.

Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli vajaat 400 000 henkeä, joista lisensiaatti- ja tohtorintutkinnon suorittaneita oli vuoden 2001 lopussa 24 000. Edellisestä vuodesta korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvoi 28 000 henkilöllä. Miehiä lisensiaatti- ja tohtorintutkinnon suorittaneista oli kaksi kolmasosaa. Lisensiaatit ja tohtorit kasautuivat etelään. Puolet heistä asui Uudellamaalla ja pelkästään pääkaupunkiseudulla 44 prosenttia.

Voimakas muuttoliike on kasvattanut maakuntien ja kuntien välisiä koulutuseroja. Uusimaa on ollut jo vuosia koulutetun väestön suurin muuttovoittoalue. Vuoden 2001 aikana myös Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat saaneet koulutetuista tuntuvaa muuttovoittoa.

Uusmaalaisista 65 prosentilla oli peruskoulun jälkeinen tutkinto. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla asuvat olivat keskimääräistä paremmin koulutettuja. Heistä 62 prosentilla oli tutkinto. Vähiten tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä oli Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, 55 prosenttia.

Kaupunkilaiset olivat koulutetumpia kuin maaseudulla asuvat. Tutkinnon suorittaneita oli kaupungeissa 64 prosenttia ja maaseudulla 51 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli kaupungeissa 28 prosentilla ja maaseudulla 15 prosentilla.

Kunnista korkein koulutustaso on ollut jo vuosia Kauniaisissa, jossa 79 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä on suorittanut jonkin tutkinnon peruskoulun jälkeen. Yli puolella Kauniaisten väestöstä oli korkea-asteen tutkinto. Seuraavaksi korkein koulutustaso oli Espoossa, Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.

Vuonna 2001 maasta muutti 11 000 yli 15-vuotiasta henkilöä. Muuttaneista 72 prosenttia oli suorittanut jonkin tutkinnon peruskoulun jälkeen. Keskiasteen tutkinto oli 34 prosentilla ja korkea-asteen tutkinto 37 prosentilla.

Tutkinnon suorittaneiden osuudet ikäryhmittäin
ja maakunnittain 2001

cellspacing="0" cellpadding="2"

Maakunta	15 vuotta täyttänyt väestö %	25-34-vuotiaat %	55-65-vuotiaat %
Uusimaa	65,0	82,4	57,7
Pohjois-Pohjanmaa	61,8	87,5	50,5
Pirkanmaa	61,7	85,6	53,2
Koko maa	60,2	83,9	51,6
Varsinais-Suomi	59,7	83,9	52,1
Keski-Suomi	59,7	86,2	48,8
Pohjois-Savo	58,9	85,1	50,1
Kymenlaakso	58,6	83,7	51,9
Lappi	58,4	82,4	51,6
Kanta-Häme	58,0	83,1	50,1
Pohjanmaa	57,8	86,7	47,6
Pohjois-Karjala	57,6	84,2	48,2
Päijät-Häme	56,9	79,0	50,3
Etelä-Karjala	56,6	83,8	46,3
Itä-Uusimaa	56,5	82,1	47,7
Kainuu	56,4	85,1	46,5
Satakunta	56,1	83,7	49,5
Ahvenanmaa	56,0	80,1	49,3
Etelä-Savo	55,5	82,9	47,8
Etelä-Pohjanmaa	55,3	86,4	43,4
Keski-Pohjanmaa	54,8	85,4	40,6

Lähde: Väestön koulutusrakenne kunnittain 2001. Tilastokeskus
Lisätietoja Internetissä StatFin-tilastopalvelussa osoitteessa statfin.stat.fi