Ehdokkaat huipputuloisia

Kansanedustajaehdokkaat poikkeavat tulojensa suhteen eniten äänestäjäkunnasta. Vuonna 2001 ehdokkailla oli Tilastokeskuksen mukaan verotettavia tuloja keskimäärin 34 200 euroa eli 74 prosenttia enemmän kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 19 700 euroa. Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkailla on noin kolminkertaiset tulot verrattuna äänioikeutettuihin.

Nyt päättyvällä eduskuntakaudella äänioikeutettujen nimellistulot kasvoivat 26 prosenttia ja kaikkien ehdokkaiden tulot täsmälleen saman verran. Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaiden tulojen kasvu on ollut nopeinta. Keskustan ehdokkaiden keskitulot ovat kasvaneet 59 ja kokoomuksen 49 prosenttia. RKP:n ehdokkaiden tulojen kasvu oli 21, Vihreiden 20 ja SDP:n 7 prosenttia eli jopa selvästi alle väestön keskimääräisen kasvuvauhdin.

Eduskuntavaaliehdokkaat keskimääräisten tulojen (euroina) mukaan 2003, 1999 ja 1995

Suurten puolueiden ehdokkaista enemmistöllä oli vuoden 2001 verotuksessa yli 31 999 euron tulot: Kokoomuksen ehdokkaista 65:llä, Keskustan 56:lla, SDP:n 54:llä ja RKP:n ehdokkaista 52 prosentilla tuloja oli enemmän kuin 31 999 euroa. Äänestäjäkunnasta yli 31 999 euron tulot oli vain 13 prosentilla. Tällä kaudella yli 31 999 euroa ansaitsevien joukko on kasvanut etenkin Kokoomuksen, Keskustan ja RKP:n ehdokkailla.

Pienituloisia on eniten Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla. Pienpuolueiden tulorakenne muistuttaa eniten äänestäjäkunnan keskimääräistä tulorakennetta.

Ehdokkaista enemmistö ikääntyviä miehiä

Vaaleissa asetettiin 2 009 ehdokasta, joista miehiä on 1 208 ja naisia 801. Suhteellisesti vähiten naisia on ehdokkaana Keskustapuolueella ja RKP:llä, molemmilla 42 prosenttia. SDP:llä ja Kokoomuksella on vain parin prosentin miesenemmistö ja Vihreillä on ainoana parin prosentin naisenemmistö.

Ehdokkaista naisia on 43,1 prosenttia. Suhteellisesti eniten naisehdokkaita on Etelä-Savossa (45,3 %) ja Keski-Suomessa (45,2 %). Vähiten naisia on ehdokkaina Hämeessä (35,5 %) ja Vaasan vaalipiirissä (37,3 %).

Miesehdokkaiden keski-ikä oli 47,9 vuotta ja naisehdokkaiden 43,6 vuotta. Vanhimmat miesehdokkaat ovat Pohjois-Karjalan (51,0) ja Kymen vaalipiireissä (49,7). Nuorimmat naisehdokkaat ovat Keski-Suomessa (39,3) ja Pohjois-Karjalassa (40,7). Mies- ja naisehdokkaiden ikäero on suurin Pohjois-Karjalassa,10,3 vuotta.

Enemmistö korkeasti koulutettuja työllisiä

Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä. Lähes kaikkien puolueiden ehdokkaiden koulutustaso on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Koko väestöstä perusasteen koulutuksen varassa on 39 prosenttia, mutta ehdokkaista vain 19 prosenttia. Suurten puolueiden ehdokkaista perusasteen koulutuksen saaneita on vieläkin vähemmän eli Keskustalla 11, Kokoomuksella 5, RKP:llä 2, vihreillä 10 ja SDP:llä 13 prosenttia. Korkean asteen koulutus on lähes puolella ehdokkaista, mutta äänioikeutetuista vain neljänneksellä. Työväenpuolueiden koulutustaso on keskimääräistä alempi. Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaista noin puolella on vain perus- tai ammattikoulututkinto.

Kaikista äänioikeutetuista on työllisiä puolet, työttömiä ja opiskelijoita 8 ja eläkeläisiä 30 prosenttia. Kolmella suurella puolueella lähes kaikki ehdokkaat ovat työllisiä: Kokoomuksella ja SDP:llä 88 ja Keskustalla 84 prosenttia. Työttömiä ei juuri ole ehdokkaina ja opiskelijoita ja eläkeläisiä ehdokkaista on kumpiakin noin 7 prosenttia. Opiskelijaehdokkaiden osuus on suurin Vihreillä.

Lähde: Tilastokeskuksen vaalitulospalvelu

Lisätietoja eduskuntavaaleista on saatavissa Internetissä osoitteessa tilastokeskus.fi/tk/he/vaalit/vaalit2003/vaalit2003_vaalitilastot.html ja kansanedustajaehdokkaiden taustoista osoitteessa tilastokeskus.fi/tk/he/vaalit/vaalit2003/vaalit2003_vaalitilastot_eatausta.html