Kotitaloudet kuluttavat aiempaa enemmän palveluihin ja kestotavaroihin

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät vuodesta 1998 vuosiin 2001-2002 noin 11 prosenttia. Tärkein muutos kulutuksessa oli palvelu- ja kestotavaramenojen lisääntyminen. Palvelumenot kasvoivat 18 prosenttia ja kestotavaroiden hankinnat 12 prosenttia. Asuminen, liikenne ja elintarvikkeet olivat edelleen suurimmat menoerät ja niiden kulutusosuudet pysyivät jokseenkin ennallaan vertailuajanjaksolla. Asumisen osuus oli lähes 30 prosenttia, liikenteen 15 prosenttia ja elintarvikkeiden 13 prosenttia kaikista menoista. Matkapuhelimien, tietokoneiden ja Internet-yhteyksien yleistyminen on näkynyt kotitalouksien kulutusmenoissa jo pitkään tietoliikennemenojen voimakkaana kasvuna. Kotitalouksien menot tietoliikenteeseen lisääntyivät yksittäisistä menoeristä eniten eli noin 50 prosenttia vuosina 2001-2002.

Kotitalouksien kulutusmenot tavaroihin ja palveluihin 1998 ja 2001-2002,
1 000 euroa / kulutusyksikkö*, vuoden 2001 hinnoin

Kotiin liittyvään kulutukseen rahaa käytettiin entistä enemmän. Huonekaluja ja kodinkoneita hankittiin vuosina 2001-2002 noin 15 prosenttia suuremmalla rahamäärällä kuin vuonna 1998. Kestotavaroiden kulutusta lisäsivät sisustus- ja kodinkonemenot sekä autojen ja vapaa-ajan laitteiden hankinnat. Vapaa-ajan laitteiden kulutus lisääntyi 20 prosenttia. Tietoliikennepalvelut, kuten myös kahvila- ja ravintolamenot sekä vakuutukset nostivat palveluiden kulutusta. Näiden palveluiden menot kasvoivat 20-50 prosenttia. Myös kodin ulkopuoliseen vapaa-ajan viettoon lisättiin rahankäyttöä.

Väestöryhmien väliset kulutuserot kasvoivat

Eri väestöryhmiin kuuluvien kotitalouksien kulutusmuutokset erosivat edelleen toisistaan ja kulutuserot kasvoivat. Palkansaajien, etenkin ylempien toimihenkilöiden taloudet, sekä yrittäjien taloudet lisäsivät kulutustaan. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kotitalouksien kulutus pysyi pääosin ennallaan.

Kulutusmenot sosioekonomisen aseman mukaan kulutusyksikköä* kohti vuosina 1998 ja 2001-2002, vuoden 2001 rahanarvossa, 1 000 euroa / kulutusyksikkö

Ylempien toimihenkilöiden kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät 16 prosenttia. Myös muiden palkansaajien ja yrittäjien kulutusmenot kasvoivat selvästi, mutta kasvu eriytyi ryhmien välillä. Tietoliikennemenot lisääntyivät kaikilla palkansaajaryhmillä 50-60 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden taloudet lisäsivät muita enemmän menojaan liikenteeseen, sisustukseen ja kotitalouskoneisiin sekä alkoholijuomiin. Paitsi kulutusmenojen korkeampi taso myös kestotavaroiden ja palveluiden suurempi osuus kulutusmenoista erotti ylempien toimihenkilöiden talouksien kulutuksen muiden ryhmien kulutuksesta. Työntekijätaloudet lisäsivät muita enemmän menojaan kahvila- ja ravintolamenoihin ja lähenivät tältä osin toimihenkilöiden kulutustasoa.

Eläkeläistaloudet lisäsivät rahankäyttöä myös sisustamiseen ja kodinkoneisiin sekä ravintolapalveluihin. Eläkeläis- ja opiskelijatalouksien kuten työttömienkin talouksien kulutus painottui kuitenkin työmarkkinoilla olevien kulutusta enemmän peruskulutukseen, asumiseen ja päivittäistavaroihin.

Vaikka yrittäjien ja palkansaajien kulutus kasvoi, ylempien toimihenkilöiden taloudet olivat ainoa ryhmä, jonka kulutusasema suhteessa keskimääräiseen kulutukseen parani vuodesta 1998 vuosiin 2001-2002. Muiden palkansaajaryhmien sekä yrittäjien asema säilyi ennallaan. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ryhmien, erityisesti opiskelijatalouksien, suhteellinen kulutusasema aleni.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen ja ne kerättiin kotitalouksilta huhtikuun 2001 ja maaliskuun 2002 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 5 500 kotitaloutta.

Lisätietoja Internetistä osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/tk/el/kulutustutkimus/kulutust.html