10.7.2003
Lisätietoja: Olli Savela (09) 1734 3316, Raimo
Nurminen (09) 1734 3367, Aili Simpanen (09) 1734
3338, skt.95@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttia
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Viime vuosi oli toinen perättäinen hitaan kasvun vuosi. Vuonna 2001 bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia. Molempien vuosien talouskasvu oli 0,6 prosenttiyksikköä aiemmin arvioitua suurempi.
Bruttokansantuote oli viime vuonna 140 miljardia euroa ja kansantulo henkeä kohti 22 500 euroa. Palkkojen ja sosiaalivakuutusmaksujen osuus kansantulosta aleni edellisestä vuodesta vajaan prosenttiyksikön, 58,9 prosenttiin. Omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta kohosi puoli prosenttiyksikköä, 26,3 prosenttiin.
Kasvu viennin ja kotimaisen kulutuksen varassa
Talouden reaalikasvu oli viime vuonna viennin ja kotimaisen kulutuksen varassa. Viennin volyymi kasvoi lähes 5 prosenttia, mutta koska vientihinnat alenivat, ei viennin arvo kasvanut. Tuonnin volyymi kasvoi runsaan prosentin, mutta tuontihintojen laskun takia tuonnin arvo supistui lähes 2 prosenttia.
Yksityisten kulutusmenojen määrä kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia. Selvää kasvua oli muun muassa kodintekniikan, alkoholin, vaatteiden ja autojen hankinnoissa. Sen sijaan matkailu- ja ravintolamenot vähenivät.
Investoinnit vähenivät viime vuonna ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, 4 prosenttia. Kansantalouden investointiaste aleni 18,9 prosenttiin. Kone- ja kalustoinvestoinnit alenivat runsaat 12 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät runsaat 2 prosenttia, mutta muita talorakennuksia pystytettiin yli 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Julkinen kysyntä kasvoi viime vuonna nopeasti. Julkiset kulutusmenot kasvoivat reaalisesti 4 prosenttia ja julkiset investoinnit 8 prosenttia.
Teollisuustuotannon volyymi kasvoi
Tehdasteollisuuden tuotannon volyymi kasvoi viime vuonna runsaat 2 prosenttia pysyttyään kaksi vuotta samalla tasolla. Sähköteknisen teollisuuden tuotanto kasvoi 10 prosenttia. Myös puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kääntyi kasvuun, kasvu oli 4 prosenttia. Koneiden ja laitteiden valmistus sen sijaan väheni.
Talonrakentaminen lisääntyi 3 prosenttia. Erityisesti muiden kuin asuinrakennusten uudistuotanto väheni, mutta korjausrakentaminen kasvoi. Maa- ja vesirakentaminen lisääntyi 2 prosenttia.
Kauppa ja liikenne kasvoivat runsaat 2 prosenttia. Teleliikenteen kasvu hidastui 6 prosenttiin ja vesiliikenne väheni edelleen. Majoitus- ja ravitsemistoiminta väheni lähes 4 prosenttia. Liike-elämän palvelut lisääntyivät yli 4 prosenttia, erityisesti tietojenkäsittelypalvelut kasvoivat. Rahoitus- ja vakuutustoiminta pieneni 5,5 prosenttia. Erityisesti pankkiiriliikkeiden toiminta supistui. Julkisten palveluiden tuotanto kasvoi vajaat 2 prosenttia, kuntayhteisöjen hieman enemmän kuin valtionhallinnon.
Maatalouden tuotanto kasvoi liki 3 prosenttia. Viljasato oli edellisvuotta suurempi, ja metsien hakkuut lisääntyivät hieman.
Yritysten toimintaylijäämä kasvoi 2,5 prosenttia
Yritysten voitot kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Yritysten toimintaylijäämä kasvoi viime vuonna nimellisesti 2,5 prosenttia ja oli vajaat 22 miljardia euroa. Liikekirjanpidossa toimintaylijäämän käsitettä vastaa karkeasti liikevoitto.
Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna vajaat 6 miljardia euroa, mikä oli 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset maksoivat vajaat 8 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Rahoituslaitosten saama korkokate aleni edellisestä vuodesta yli 10 prosenttia lähinnä asuntolainojen korkomarginaalin kaventumisen takia.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 0,9 prosenttia
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 4 prosenttia ja reaalisesti 0,9 prosenttia. Tuloihin ei kansantalouden tilinpidossa lueta luovutusvoittoja eikä työsuhdeoptioita, mutta niistä maksetut verot sisältyvät veroihin. Optiotuloja arvioidaan kertyneen viime vuonna puoli miljardia euroa eli saman verran kuin edellisenä vuonna.
Palkkatulot kasvoivat 3 prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta. Yrittäjätulo kasvoi lähes 8 prosenttia, mistä huomattava osa oli laskennallisen asuntotulon kasvua. Omaisuustulot alenivat 6 prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 5 prosenttia.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,6 prosenttia eli enemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -1,4 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli 70,5 prosenttia. Velkaantumisaste on vuoden lopun luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.
Julkisyhteisöjen ylijäämä 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta
Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli viime vuonna lähes 6 miljardia euroa ylijäämäinen eli 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 5,2 prosenttia.
Valtion rahoitusasema oli viime vuonna ylijäämäinen kolmatta vuotta peräkkäin. Ylijäämä oli 2 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema ei juuri muuttunut vaan oli lähes puoli miljardia euroa alijäämäinen. Työeläkelaitosten ylijäämä oli yli 4 miljardia euroa.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen laski hieman ja oli 45,9 prosenttia. Edellisenä vuonna veroaste oli 46,3 prosenttia. Sen sijaan julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kohosi tasan 50 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 49,1 prosenttia.
Lähde: Kansantalouden tilinpito 2001-2002. Tilastokeskus