Ylemmät toimihenkilöt tekevät pisintä työviikkoa

Palkansaajien työajat ovat muuttuneet selvästi 1990-luvun aikana, vaikka viikoittaisen työajan keskiarvo onkin pysynyt lähes muuttumattomana noin 37 tunnissa. 1990-luvun vaihteessa työviikko oli lähes samanpituinen kaikilla sosioekonomisilla ryhmillä. Lamavuosien myötä työajat alkoivat kuitenkin eriytyä, ja erityisesti ylempien toimihenkilöiden työviikko pidentyi selvästi aina vuoteen 1998 saakka. Pisintä työviikkoa tekevät yksityisen ja valtiosektorin ylemmät toimihenkilöt, kun taas kuntasektorilla työaikojen piteneminen on ollut vähäistä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen julkaisemasta raportista Työajan muutokset ja ne perustuvat työvoimatutkimuksen aineistoon.

Palkansaajien normaali viikkotyöaika sosioekonomisen aseman mukaan
1989 - 2002

Palkattomat ylityöt pidentävät ylempien toimihenkilöiden työviikkoa erityisesti valtiosektorilla. 1990-luvun puolivälissä jopa yli viidennes ylemmistä toimihenkilöistä ilmoitti tehneensä tutkimusviikolla palkatonta ylityötä. Alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä puolestaan palkaton ylityö on harvinaista.

Osa-aikatyö keskittyy tietyille toimialoille

Palkansaajien osa-aikatyö on lisääntynyt 1990-luvulla, ja muutamilla toimialoilla muutos on ollut huomattava. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla osa-aikaisten osuus palkansaajista on lähes kaksinkertaistunut. Myös kaupan alalla, tietoliikenteessä, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maataloudessa osa-aikatyön osuus on noussut merkittävästi.

Osa-aikatyö on kaikilla toimialoilla yleisempää naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri kaupan alalla, jossa naisista oli vuonna 2002 osa-aikatyössä noin kolmannes ja miehistä vain vajaat 10 prosenttia.

Osa-aikaisten osuus palkansaajista sukupuolen ja toimialan mukaan 2002

Yleisimmät syyt osa-aikatyöhön ovat opiskelu sekä se, ettei kokoaikatyötä ole saatavilla. Opiskelijoita on eniten alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa myös osa-aikatyö on yleisintä. Osa-aikatyön tekeminen ei kuitenkaan ole läheskään aina vapaaehtoinen ratkaisu, varsinkaan naisten kohdalla. 36 prosenttia osa-aikatyötä tekevistä naisista ilmoittaa osa-aikatyön syyksi sen, ettei kokoaikatyötä ole saatavilla.

Lähde: Laura Hulkko (toim.): Työajan muutokset. Työmarkkinat 2003:8. Tilastokeskus.

Tiedote PDF-muodossa.