Tiedote 4.10.2005

Pääjohtaja Liikanen Tilastokeskuksen 140-vuotisjuhlaseminaarissa

Talouselämän kuvaamisen ja tilastojen kehittämisen keskiöön nostettava tuottavuus ja taloutta kuvaavat pelkistetyt indikaattorit

"Kaikkien yhteiskuntapolitiikan osapuolten tulisi paneutua tuottavuuden käsitteeseen ja sen kuvaamiseen", Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Tilastokeskuksen juhlaseminaarissa Helsingissä tänään. Tuottavuuden kuvaamiseen ja tilastointiin tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, sillä integroituneissa talouksissa tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhteys on löyhtynyt. Liikasen mukaan tämä on otettava huomioon sekä palkanmaksuvaraa että osinkojen maksuvaraa ja talouden velkaantumisvaraa arvioitaessa. Hän toivoo myös julkisen sektorin, erityisesti julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden entistä tarkempaa analyysia ja tilastointia.

Tilastotoimen korkea taso on Liikasen mukaan laadukkaan päätöksenteon perusedellytys. Suomessa tilanne on hyvä. Tilastotuotannon ja tilastoviranomaisten riippumattomuus ja itsenäisyys vaikuttavat osaltaan siihen, että suomalaiset tilastot ovat luotettavia, riippumattomia ja puolueettomia. Vaikka tilastojen tulkintaan liittyy aina varauksia, esimerkiksi talous- ja rahoituskehityksen tulkinnan on Liikasen mukaan perustuttava aina tilastoihin: "Ilman tilastopohjaa analyysi on vain arvailua."

"Sekä tilastojen laatijoiden että tilaston käyttäjien yhteinen tuska on maailman muuttuminen yhä vaikeammin tilastoitavaksi", sanoo Liikanen. Tilastojen kehittämisessä tarvitaan hänen mielestään jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta tilastoviranomaisten ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Hän ehdottaa myös esimerkiksi entistä pelkistetympien indikaattorien kehittämistä kuvaamaan monimutkaista ja vaikeasti hahmotettavaa talouden kehityksen ja taloudellisten olojen kokonaisuutta.

Opetuksessa ja koulutuksessa nykyistä enemmän huomiota numeronlukutaitoon

Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström varoitti puheenvuorossaan numerotaidottomuuden uhasta: "Tämän päivän pinnallistuvassa maailmassa vaarana on lisääntyvä numerotaidottomuus. Numeroiden ja tilastojen lukutaitoa pitäisikin opettaa jo peruskoulusta lähtien. Ilman näitä taitoja on vaikea selvitä nyky-yhteiskunnassa." Hänen mielestään tilastontekijän tämän päivän haasteena on myös tilastojen välittämän informaation erottuminen jatkuvasta tiedon tulvasta. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja tilastoinnin kehittymisen kannalta olisi tärkeää vahvistaa myös maamme yliopistoissa empiirisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen asemaa.

Tohtori Maija-Riitta Ollila puolestaan nosti esille tilastojen laadintaan ja käyttöön liittyvän tiedonjalostuksen näkökulman. Tiedonkeruuteknologian kehittyessä on entistä helpompi saada aineistoja tilastoja varten. Tietomäärien kasvaessa riskinä on kuitenkin havaintojen muuttuminen hälyksi. Millä erottaa häly ja informaatio, miten jalostaa informaatio tiedoksi? - Tilastokeskuksen keskeinen tehtävä on Ollilan mukaan jatkossakin määritellä, mitä ovat olennaiset yhteiskuntaoloja koskevat tilastot.

Tilastojen vapaa saatavuus demokratian perusedellytys

Sanomalehti Kalevan päätoimittaja Risto Uimonen korosti, että tilastotiedon tulee olla vapaasti saatavilla ja käytettävissä: "Tiedon pitää kulkea. Tilastotiedot ovat elintärkeitä tiedotusvälineille, jotta ne voivat hoitaa niille demokratiassa varattua tehtävää neljäntenä valtiomahtina." Ellei tilastotieto ole kaikkien saatavilla, on mahdotonta arvioida esimerkiksi viestimissä ja politiikan foorumeilla esitetyn tiedon luotettavuutta ja paikkansapitävyyttä. Uimonen korosti puheenvuorossaan, että toimittajilla on vastuu sekä lähdekritiikistä että tietojen esittämistavasta: medialta vaaditaan tarkkuutta ja itsekritiikkiä.

Tilastolaitos syntyi Suomeen 140 vuotta sitten

Suomen suuriruhtinaskunnan keisarillinen senaatti teki 4.10.1865 päätöksen tilastotoimiston perustamisesta Suomeen. Tilastoviraston perustamiseen vaikuttivat muiden maiden kokemukset sekä Suomen silloisen ylimmän virkamieskunnan ja muun sivistyneistön ymmärrys omaa maata kuvaavien tilastojen tärkeydestä. Tuolloin todettiin mm. että "järjestetty tilastotoiminta ja tarkka valtionhoito edellyttävät toisiaan". Tilastoviraston perustamisen taustalla oli siis tarve saada tietoa päätöksenteon tueksi. Tämä tarve ohjaa tilastotoimen kehitystä tänäänkin.

Tilastovirasto keskittyi aluksi toiminnassaan lähinnä maatalouden, ulkomaankaupan, merenkulun ja väestön tilastointiin. Jo 1870-luvulla tilastoja laadittiin myös vuoriviljelystä eli kaivostoiminnasta, rautatieliikenteestä, postin ja lennätintoiminnasta, pankkien ja luottolaitosten toiminnasta sekä opetuksesta, vaivaishoidosta ja valtionvarainhoidosta.

Sittemmin tilastotuotanto on yleisen yhteiskuntakehityksen myötä kehittynyt ja laajentunut. Tänään Tilastokeskus tuottaa kahtasataa eri tilastoa, jotka kuvaavat monipuolisesti nyky-yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä. Tilastokeskus palvelee tiedon käyttäjiä myös monipuolisilla tietotuotteilla ja -palveluilla sekä asiantuntijapalveluilla. Sen asiantuntemus on laajasti kysyttyä myös ulkomailla. Kansallisena tilastovirastona Tilastokeskus vastaa Suomen koko virallisen tilastotoimen koordinoinnista ja edustaa Suomea kansainvälisissä tilastoelimissä.

Lisätietoja:
Tietopalvelujohtaja Jussi Melkas (09) 1734 3200
Tiedotuspäällikkö Heli Mikkelä (09) 1734 2235

Linkit: