Vuoden 2005 tiedotteet

29.12.2005

Väkiluku vuodenvaihteessa 5 255 000

Suomen väkiluku on Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden 2005 lopussa 5 255 000. Väkiluvun arvioidaan kasvavan vuoden aikana 18 400 hengellä eli 0,4 prosenttia. Väestönlisäys on 1 500 henkeä edellisvuotta suurempi ja suurin 11 vuoteen. Väkiluku kasvaa viime vuotta enemmän maahanmuuton kasvun ja maastamuuton vähenemisen johdosta.

20.12.2005

Joukkoviestintämarkkinat kasvoivat vuonna 2004

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 noin 3,8 miljardia euroa. Markkinat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 prosenttia eli selvästi edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna joukkoviestinnän osuus oli 2,5 prosenttia.

20.12.2005

Työllisyys ja työttömyys marraskuussa 2005

- Työllisiä 28 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 67,5 prosenttia - Työttömiä saman verran kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 8,0 prosenttia, työttömänä 207 000 henkeä - Työnvälityksessä 28 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 tammi-marraskuussa keskimäärin 34 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

16.12.2005

Kotitalouksien tuloerot kasvoivat vuonna 2004

Kotitalouksien väliset tuloerot kasvoivat vuonna 2004 edellisvuosiin verrattuna selvästi. Edellisen kerran tuloerot olivat yhtä suuret vuonna 2000, jolloin ne saavuttivat siihenastisen huippunsa Suomessa. Tuloerojen kasvu johtui pääasiassa osinkotuloista ja realisoiduista myyntivoitoista, jotka lisääntyivät merkittävästi. Suurituloisin kymmenys sai 85 prosenttia osinkotuloista ja myyntivoitoista vuonna 2004. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen vuoden 2004 tulonjakotilaston ennakkotiedoista.

15.12.2005

Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään Suomessa muita Pohjoismaita vähemmän

Pohjoismaissa lähes neljä viidestä 16-74-vuotiaasta käytti Internetiä vuoden 2005 keväällä. Yleisintä Internetin käyttö oli Islannissa, jossa Internetiä käytti 86 prosenttia väestöstä, ja toiseksi yleisintä Ruotsissa, jossa käyttäjiä oli 81 prosenttia väestöstä. Suomalaisista Internetiä käytti vain 73 prosenttia, mikä oli Pohjoismaista vähiten. Tiedot käyvät ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten tilastovirastojen julkaisusta Nordic Information Society Statistics 2005.

14.12.2005

Tieto&trendit: Puolet kotitalouksista digiajassa ensi kesänä

Reilu kolmannes suomalaisista kotitalouksista on hankkinut digitelevision tai -sovittimen. Tilastokeskuksen tekemän kuluttajabarometrin mukaan joka viides aikoo hankkia sellaisen seuraavan puolen vuoden kuluessa. Voidaan siis ennustaa, että puolet kotitalouksista on digiajassa ensi kesänä, sanoo kuluttajabarometrin tutkija Pertti Kangassalo Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehden uusimmassa numerossa. Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirrytään vuoden 2007 elokuussa, joten puolet kansasta näyttääkin jättävän siirtymisen viimeisen vuoden varaan.

13.12.2005

Suomalaiset lajittelevat yhdyskuntajätteitään entistä useammin

Kotitaloudet ja niiden kanssa samantyyppisiä jätteitä tuottava palvelusektori lajittelevat jätteistään entistä suuremman osan. Yhdyskuntajätteistä lajiteltiin eli kerättiin sekajätteestä erillään hyödynnettäväksi viime vuonna jo 38 prosenttia. Vastaava osuus paria vuotta aiemmin oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän. Kehitys vähensi kaatopaikoille viedyn sekajätteen määrää kuten edellisinäkin vuosina. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen jätetilastosta.

7.12.2005

Tutkimus- ja kehittämismenot hitaassa kasvussa

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin vuonna 2004 lähes 5,3 miljardia euroa. T&k-menot kasvoivat 5 prosenttia, kun vuonna 2003 kasvu oli noin 4 prosenttia. Menot nousivat edellisvuodesta 250 miljoonaa euroa. Vaikka yrityssektorin t&k-menot kasvoivat eniten, yli 150 miljoonaa euroa, yritysten osuus t&k-menoista laski hieman, 70 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2004.

5.12.2005

Nimitysuutinen Tilastokeskuksesta: Tuula Kuivalainen markkinointijohtajaksi

Kauppatieteiden maisteri Tuula Kuivalainen on nimitetty Tilastokeskuksen markkinointijohtajaksi viisivuotiskaudeksi 1.12.2005-30.11.2010. Markkinointijohtaja vastaa Tilastokeskuksen markkinoinnista ja asiakasprosessien tuesta, aluepalvelutoimistojen tuottamista aluepalveluista sekä koordinoi ja kehittää maksullista asiakastoimintaa.

2.12.2005

Liikenteen tietopaketti ilmestynyt

Liikennetilastojen kokoomateos Liikennetilastollinen vuosikirja 2005 on ilmestynyt. Tilastokeskuksen julkaisema teos sisältää taulukoita ja kuvioita tie-, rautatie-, vesi-, ilma- ja tietoliikenteestä, kaikkien liikennemuotojen yhteistaulukoita sekä kansainvälistä vertailua. Kirjassa on uusimpien vuositietojen lisäksi pitkiä aikasarjoja sekä aluetietoa. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen lisäksi mm. VR-yhtymältä, Tiehallinnosta, Merenkulkulaitoksesta, Ilmailulaitoksesta ja Suomen Posti Oyj:stä. Liikennetilastollinen vuosikirja on suomen- ja englanninkielinen.

2.12.2005

Rakentamisen ja asumisen vuosikirja 2005 ilmestynyt

Tilastokeskuksen julkaisema kokoomateos rakentamisen ja asumisen tilastoista on ilmestynyt. Vuosikirjassa esitellään tuoretta tilastotietoa 19 aihealueelta mm. katsausten, taulukoiden ja kuvioiden muodossa. Kirja sisältää myös kansainvälisiä vertailuja. Suurin osalta tiedoista on Tilastokeskuksen tilastoista, mutta kirjassa on aineistoa myös Valtion asuntorahastosta, Maanmittauslaitokselta, Kansaneläkelaitokselta ja työministeriöstä.

1.12.2005

Reino Hjerppe ja Timo Relander saavat Eino H. Laurila -kansantulomitalit

Vuoden 2005 Eino H. Laurila -kansantulomitali on myönnetty valtiotieteen tohtori Reino Hjerppelle ja valtiotieteen lisensiaatti Timo Relanderille. Mitalinsaajat ovat toimineet aktiivisesti keskeisissä talouspolitiikan ja taloudellisen tutkimuksen kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

24.11.2005

Tietoja tilastoja varten tehtävistä kyselyistä ja haastatteluista Internetissä

Tilastokeskus on avannut Internet-palvelussaan Tiedonkeruut-sivuston, jossa kerrotaan tilastoja varten tehtävistä kyselyistä ja haastatteluista. Sivustosta löytyy mm. tiedonkeruiden lomakkeita ja ohjeita, tuloksia ja yhteystietoja. Lisäksi kerrotaan tietojen keräämisen periaatteista ja käytännöistä. Palvelu löytyy osoitteesta www.tilastokeskus.fi/keruu.

23.11.2005

Tilastoalan perushakuteos Suomen tilastollinen vuosikirja 2005 ilmestynyt

Tilastojen kokoomateos Suomen tilastollinen vuosikirja 2005 on ilmestynyt. Kirjan tilastot on ryhmitelty 32 aihealueeseen, jotka kattavat koko suomalaisen yhteiskunnan - mukana on tilastoja mm. väestöstä, elinkeinoista, elinoloista, koulutuksesta ja kulttuurista, taloudesta ja yritystoiminnasta sekä ympäristöstä. Tilastokeskuksen julkaisemassa vuosikirjassa on 702 sivua ja 688 tilastotaulukkoa ja -kuviota, runsaasti teemakarttoja ja 81-sivuinen kansainvälinen osa. Uusimpien vuositietojen lisäksi vuosikirjassa on pitkiä aikasarjoja sekä aluetietoa. Tilastokeskus on julkaissut kirjaa vuodesta 1879 lähtien.

23.11.2005

Tilastokeskukselle Kaiku-kunniamaininta työhyvinvoinnin edistämisestä

Tilastokeskukselle on myönnetty vuoden 2005 Kaiku-työhyvinvointikilpailun kunniamaininta tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Erityistä kiitosta saivat henkilöstöjohtamisen toimintamalli, Henkilöstö 2010 -ohjelma sekä henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaan käytettävien mittareiden kehittäminen. Valtiokonttorin myöntämän Kaiku-hyvinvointipalkinnon sai tänä vuonna Ratahallintokeskus ja kunniamaininnan sai Tilastokeskuksen lisäksi Niinisalon varuskunta.

22.11.2005

Työllisyys ja työttömyys lokakuussa 2005

- Työllisiä 55 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 67,9 prosenttia - Työttömiä 18 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 7,2 prosenttia, työttömänä 185 000 henkeä - Työnvälityksessä 26 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 tammi-lokakuussa keskimäärin 34 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

11.11.2005

Suomen talous vahvoilla pohjoismaisessa vertailussa

Suomen tuotanto on kasvanut 38 prosentilla vuodesta 1995 vuoteen 2004, eniten kaikista Pohjoismaista. Kasvu on ollut kaksinkertainen euroalueen keskiarvoon verrattuna. 1990-luvun keskivaiheessa tulotaso (BKT kansalaista kohden) oli Suomessa euroalueen keskiarvon alapuolella, tällä hetkellä selvästi keskiarvon yläpuolella. Tiedot ilmenevät uudesta Pohjoismaiden tilastollisesta vuosikirjasta Nordic Statistical Yearbook 2005. Se esittelee vertailevaa tilastotietoa muun muassa ympäristöstä, väestöstä, työmarkkinoista, elinkeinoista ja taloudesta. Tilastot kattavat viisi Pohjoismaata sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueet.

31.10.2005

Joka kolmas keski-iässä kuollut mies menehtyi alkoholiin

Vuonna 2004 alkoholisyihin eli alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuoli ennätyksellisen monta suomalaista. Erityisesti työikäisillä alkoholikuolemien määrä on kasvanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, kun taas kuolleisuus kaikkiin muihin kuolemansyihin on vähentynyt. Vuonna 2004 alkoholisyihin kuoli 1 860 suomalaista, joista 1 545 oli työikäisiä (15-64-vuotiaita). Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: 45-49-vuotiaina kuolleista miehistä joka kolmannen kuolemansyynä oli alkoholi. Kaikista alkoholikuolemista kolmannes johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin aiheuttamista sairauksista, lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

28.10.2005

Kotitalouksien velka ja rahoitusvarallisuus kasvoivat voimakkaasti vuonna 2004

Kotitaloudet ottivat vuonna 2004 uusia lainoja 7,5 miljardia euroa enemmän kuin lyhensivät vanhoja. Kaikkiaan kotitalouksilla oli lainoja vuoden lopussa 60 miljardin ja muita velkoja 6 miljardin euron edestä. Sijoitukset rahoitusvarallisuuteen jäivät velanottoa pienemmiksi, joten kotitalouksien rahoitusasema pysyi alijäämäisenä. Kotitaloudet lisäsivät vuoden aikana sijoituksiaan etenkin talletuksiin ja rahasto-osuuksiin, molempiin sijoitettiin noin 2 miljardia euroa. Myös vakuutustekniset saamiset kasvoivat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpidosta.

25.10.2005

EU-maiden elinolot vertailussa: äitien työssäkäynti yleistä Suomessa

Neljän EU-maan - Suomen, Iso-Britannian, Ranskan ja Italian - vertailussa äitien työssäkäynti on Suomessa selvästi yleisintä. Tilastojen mukaan alle 3-vuotiaiden lasten äitien työssäkäynti on kuitenkin Suomessa selvästi vähäisempää kuin yli 3-vuotiaiden lasten äitien. Lasten saanti vähentää Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa usean vuoden ajan äitien työssäkäyntiä, kun taas Italiassa lapsien ikä ei vaikuta naisten työssäkäyntiin. Italiassa naiset ovatkin jakautuneet kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat kokonaan pois työmarkkinoilta, ja niihin, jotka käyvät töissä myös lasten ollessa pieniä. Elinolojen muutoksia Suomessa ja muissa Euroopan maissa tarkastellaan Tilastokeskuksen uusissa julkaisuissa Perheiden muuttuvat elinolot ja Toimeentulo, työttömyys ja terveys.

25.10.2005

Työllisyys ja työttömyys syyskuussa 2005

- Työllisiä 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 68,0 prosenttia - Työttömien määrä lähes ennallaan - Työttömyysaste 7,1 prosenttia, työttömänä 184 000 henkeä - Työnvälityksessä 30 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 tammi-syyskuussa keskimäärin 32 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

20.10.2005

Kuluttajabarometri maakunnittain: Kuluttajat arvioivat oman taloutensa edelleen hyväksi

Kuluttajien yleinen talousluottamus säilyi vuoden kolmannella neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Luottamusindikaattorin arvo oli 11,6 pistettä, mikä on pari pistettä pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Kuluttajat arvioivat taloutensa paranevan ja säästämismahdollisuuksiensa pysyvän hyvinä seuraavan vuoden aikana. Maan talouden odotetaan olevan vuoden kuluttua ennallaan ja työttömien määrän hieman kasvavan. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen maakunnittaiseen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin heinä-, elo- ja syyskuussa 4 630 Suomessa asuvaa henkilöä.

17.10.2005

Kymmenvuotiskatsaus 2005: Yritysten henkilöstön määrä laski pysyvästi laman myötä

Yrittäjyyden kasvu on pysähtynyt 2000-luvulla. Yritysten kokonaismäärä, yrityksessä työskentelevän henkilöstön määrä ja reaalinen kokonaisliikevaihto ovat pysyneet lähes muuttumattomina, selviää Tilastokeskuksen uudesta Kymmenvuotiskatsauksesta.

12.10.2005

Laajakaista jo yli 70 prosentilla yrityksistä

Keväällä 2005 laajakaistayhteys oli 73 prosentilla vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, kun vuotta aiemmin laajakaista oli 63 prosentilla yrityksistä. Laajakaista on yleistynyt nopeasti kaiken kokoisissa yrityksissä. Vuodesta 2002 laajakaistayhteyksien määrä on lisääntynyt kaikissa yrityksissä 34 prosenttiyksikköä ja pienissä 5-9 henkilöä työllistävissä yrityksissä 37 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksesta Internet ja sähköinen kauppa yrityksissä 2005. Tuoreimmat tiedot on kerätty kyselytutkimuksella keväällä 2005.

12.10.2005

Maatilojen tulot kasvoivat vuonna 2003

Maatilojen saama maataloustulo oli vuonna 2003 keskimäärin 15 115 euroa. Tulotaso kasvoi edellisvuodesta 1 215 euroa eli 8,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta vuoden 2003 maatilatalouden tulo- ja verotilastosta.

7.10.2005

Uusi tilastojen asiantuntijalehti Tieto&trendit ilmestynyt

Suomen ja koko Euroopan työikäinen väestö vähenee lähivuosina nopeasti. Se supistaa työvoiman tarjontaa ja aiheuttaa työvoimavajetta. Vuoteen 2030 mennessä vanhusten osuus väestöstä voi olla jopa kolmannes. Työikäisten osuus koko väestöstä pienenee eri maissa lähes 10 prosenttiyksikköä. Italia ja Saksa säilyttävät johtopaikkansa EU:n iäkkäimpinä maina. "Suomessa työikäisen väestön osuus supistuu 67 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Muutos - 9 prosenttiyksikköä - on EU-maiden suurin", arvioi kehittämispäällikkö Mauri Nieminen Tilastokeskuksesta tänään ilmestyneessä uudessa Tieto&trendit-lehdessä.

4.10.2005

Pääjohtaja Liikanen Tilastokeskuksen 140-vuotisjuhlaseminaarissa

"Kaikkien yhteiskuntapolitiikan osapuolten tulisi paneutua tuottavuuden käsitteeseen ja sen kuvaamiseen", Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Tilastokeskuksen juhlaseminaarissa Helsingissä tänään. Tuottavuuden kuvaamiseen ja tilastointiin tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, sillä integroituneissa talouksissa tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhteys on löyhtynyt. Liikasen mukaan tämä on otettava huomioon sekä palkanmaksuvaraa että osinkojen maksuvaraa ja talouden velkaantumisvaraa arvioitaessa. Hän toivoo myös julkisen sektorin, erityisesti julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden entistä tarkempaa analyysia ja tilastointia.

28.9.2005

Uusi toimialakatsaus: teollisuustuotanto väheni, mutta telakkateollisuus kasvoi viidenneksen

Teollisuuden tuotannon määrä pieneni vuoden 2005 toisella neljänneksellä lähes 6 prosenttia vuodentakaisesta. Tarkasteltuna ilman puu- ja paperiteollisuuden alaa koko teollisuuden tuotanto kasvoi noin prosentin vuotta aiemmasta. Teollisuuden olosuhteet olivat poikkeukselliset paperialan työnseisauksen vuoksi. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen verkkosivuilla olevista uusista Toimialakatsauksista, joihin on koottu tietoja toimialojen suhdannekehityksen kannalta keskeisistä tilastoista.

23.9.2005

Ajoneuvot edelleen rahoitusleasingin suurin tuoteryhmä

Kotimaiset luottolaitokset ja muut leasingrahoitusta tarjoavat yritykset rahoittivat käyttöomaisuuden hankintoja rahoitusleasingsopimuksin 1282 miljoonalla eurolla vuonna 2004. Tästä varsinaisen rahoitusleasingin osuus oli 1139 miljoonaa ja sale and lease-back - ja kiinteistöleasingin osuus 143 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitusleasingtilastosta.

21.9.2005

Energian kulutus väheni alkuvuonna

Energian kokonaiskulutus väheni Tilastokeskuksen mukaan Suomessa 11 prosenttia tammi-kesäkuussa 2005 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden alkupuoliskolla energian kokonaiskulutus oli 670 petajoulea, kun se vuotta aiemmin oli ollut 750 petajoulea. Lasku johtui pitkästä metsäteollisuuden työtaistelusta ja siitä, että sähkön hankinnassa vesivoiman ja tuontisähkön osuudet kasvoivat ja lauhdesähkön osuus väheni. Sähkön käyttö väheni tammi-kesäkuussa 6 prosenttia ja myös polttoaineiden kulutus pieneni. Lämmitysenergian tarve oli alkuvuonna samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin.

20.9.2005

Työllisyys ja työttömyys elokuussa 2005

- Työllisiä 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 69,0 prosenttia - Työttömiä 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 7,2 prosenttia, työttömänä 188 000 henkeä - Työnvälityksessä 36 000 uutta avointa työpaikkaa

16.9.2005

Valtion ympäristömenot ensi vuonna vajaat 900 miljoonaa euroa

Valtion budjetista käytetään vuonna 2006 suoraan ympäristömenoihin 895 miljoonaa euroa, mikä on 2,3 prosenttia talousarvioesityksen loppusummasta. Vuonna 2005 ympäristömenot ovat arviolta 969 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Valtion lisäksi esimerkiksi kunta-ala käytti vuonna 2004 ympäristömenoihin 629 miljoonaa euroa.

12.9.2005

Nimitysuutinen Tilastokeskuksesta: YTM Hannele Orjala Yritysten suhdanteet -yksikön tilastojohtajaksi

Yhteiskuntatieteiden maisteri Hannele Orjala on nimitetty tilastojohtajaksi Tilastokeskuksen Yritysten suhdanteet -yksikköön viisivuotiskaudeksi 1.10.2005-30.9.2010.

26.8.2005

Sijoitusrahastojen tulos 1,8 miljardia euroa vuonna 2004

Sijoitusrahastojen tulos oli 1,8 miljardia euroa voitollinen vuonna 2004. Arvopapereiden nettotuottojen osuus voitosta oli 1,3 miljardia euroa. Kulujen osuus oli 363 miljoonaa euroa. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu arvo oli vuoden 2004 lopussa 33,3 miljardia euroa, josta arvopaperisalkun osuus oli 32 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen sijoitusrahastojen ja rahastoyhtiöiden tilinpäätöstilastosta.

23.8.2005

Työllisyys ja työttömyys heinäkuussa 2005

- Työllisten määrä lähes ennallaan - Työllisyysaste 70,7 prosenttia - Työttömiä 15 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 7,3 prosenttia, työttömänä 197 000 henkeä - Työnvälityksessä 23 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 tammi-heinäkuussa keskimäärin 34 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

26.7.2005

Työllisyys ja työttömyys kesäkuussa 2005

- Työllisiä 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 71,5 prosenttia - Työttömien määrä lähes ennallaan - Työttömyysaste 8,7 prosenttia, työttömänä 239 000 henkeä - Työnvälityksessä 29 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 tammi-kesäkuussa keskimäärin 39 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

21.7.2005

Suomalaisten ulkomaan lomamatkasuunnitelmat ennätyskorkealla

Suomalaisista kotitalouksista 64 prosenttia suunnitteli tekevänsä kotimaan lomamatkan ja 48 prosenttia ulkomaan lomamatkan kesä-syyskaudella 2005. Kotimaan lomamatka-aikeita oli yhtä paljon ja ulkomaan lomamatka-aikeita 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maakunnittaisesta kuluttajabarometrista, jota varten haastateltiin huhti-kesäkuussa 4 623 Suomessa asuvaa henkilöä.

5.7.2005

EU-maissa poltetaan lähes viidennes yhdyskuntajätteistä

Kertyneistä yhdyskuntajätteistä poltettiin EU-maissa 17 prosenttia vuonna 2003. Vanhoissa jäsenmaissa (EU15) poltettavan jätteen osuus on hieman suurempi, 19 prosenttia. Suhtautuminen jätteiden polttoon kuitenkin vaihtelee huomattavasti jäsenmaiden kesken. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tänään ilmestyvästä Ympäristötilasto 2005 -julkaisusta.

30.6.2005

Informaatiosektorin liikevaihto kasvoi lähes 9 prosenttia tammi-maaliskuussa

Informaatiosektoriin kuuluvien toimialojen liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä 8,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2004 aikana liikevaihto kasvoi 5,2 prosenttia edellisvuodesta, kun vielä vuonna 2003 alan yritysten liikevaihto supistui 2,6 prosenttia.

29.6.2005

Nimitysuutinen Tilastokeskuksesta: Ilkka Hyppönen tilastotuotannon ylijohtajaksi

Valtiotieteen kandidaatti Ilkka Hyppönen on nimitetty Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtajaksi 1.8.2005 alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Tilastotuotannon ylijohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää tilastotuotannon yhtenäisyyttä, tuloksellisuutta ja prosesseja vastaamaan kehittyviä kansainvälisiä ja kotimaisia tietotarpeita.

29.6.2005

Yrityssektorin liiketoiminnan tuotot kasvoivat, mutta kannattavuus heikkeni vuonna 2004

Yrityssektorin kannattavuus ei yltänyt vuonna 2004 aivan edellisvuoden tasolle. Yrityksille jäi käyttökatetta 29 miljardia euroa eli 9,7 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Käyttökate pieneni 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta Yritystoiminnan tulos 2004, ennakkotietoja -julkaisusta.

21.6.2005

Työllisyys ja työttömyys toukokuussa 2005

- Työllisiä 39 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 68,5 prosenttia - Työttömiä 39 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 10,2 prosenttia, työttömänä 274 000 henkeä - Työnvälityksessä 36 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 tammi-toukokuussa keskimäärin 38 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

20.6.2005

Luottokorttiostot lisääntyivät viime vuonna runsaat 17 prosenttia

Luottokorteilla ostettiin Suomessa viime vuonna tavaroita ja palveluita 9,3 miljardilla eurolla, mikä oli 17,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Ostojen lukumäärä lisääntyi vuodessa 9 prosenttia, ja vuonna 2004 ostoja oli yhteensä 154,6 miljoonaa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen luottokorttiselvityksestä, joka perustuu korttiyhtiöille tehtyyn kyselyyn.

20.6.2005

Yleisöluotot lisääntyivät kaikissa maakunnissa vuonna 2004

Yleisölle myönnettyjen luottojen kanta oli vuoden 2004 lopussa kaikkiaan 120 miljardia euroa eli 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luottokanta kasvoi kaikilla suuralueilla ja kaikissa maakunnissa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen alueellisesta luottokantatilastosta.

17.6.2005

Osinkotulot kasvattivat kotitalouksien välisiä tuloeroja vuonna 2003

Kotitalouksien väliset tuloerot kasvoivat lievästi vuonna 2003 parin edellisvuoden tasaantumisen jälkeen. Tuloerojen kasvua selittävät osinkotulot, joita kotitaloudet saivat vuonna 2003 reaalisesti noin neljänneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2003 lähes 90 prosenttia kotitalouksien saamista osinkotuloista kohdentui ylimpään tulokymmenykseen. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilaston 2003 lopullisista tiedoista.

10.6.2005

Kuntatalouden kiristyminen jatkui viime vuonna

Vuonna 2003 alkanut kuntatalouden heikkeneminen jatkui viime vuonna, tosin edellisvuotta lievempänä. Toimintakulut kasvoivat 5 prosenttia, verorahoituksen lisäys jäi 3,5 prosenttiin, ja kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui 12 prosentilla. Edellisenä vuonna vuosikatteet supistuivat 37 prosentilla. Kuntayhtymiä talouden kiristyminen ei koskenut, vaan niiden vuosikatteet pysyivät edellisen vuoden tasolla, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista.

8.6.2005

Kotitalouksien tulot kasvoivat nopeimmin Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa vuonna 2003

Kotitalouksien ensitulot ja käytettävissä olevat tulot henkeä kohden kasvoivat nopeimmin Ahvenanmaalla ja Itä-Suomen suuralueella vuonna 2003. Myös Pohjois-Suomen suuralueella kotitaloustulot kasvoivat nopeammin kuin maassa keskimäärin. Maakunnittain tarkasteltuna kasvu oli voimakkainta Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Kotitaloustulojen alueittaiset erot kaventuivat nyt kolmantena vuonna peräkkäin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aluetilinpidon tietoihin.

3.6.2005

Palvelujen vienti kasvoi runsaan viidenneksen vuonna 2004

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisyritysten palvelujen vienti vuonna 2004 kasvoi 23 prosenttia ja tuonti 14 prosenttia edellisvuodesta. Palveluja vietiin ulkomaille vajaan 4,1 miljardin euron edestä ja tuotiin runsaan 4,4 miljardin euron edestä. Palvelukaupan alijäämä supistui vuonna 2004 edellisvuodesta 45 prosenttia ja oli 285 miljoonaa euroa.

30.5.2005

Palveluiden liikevaihto kasvoi vuonna 2004 nopeimmin Kainuussa

Tilastokeskuksen mukaan palveluiden liikevaihto kasvoi viime vuonna Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Suotuisimmin liikevaihto kehittyi Kainuussa, jossa kasvua kertyi 6,8 prosenttia vuoteen 2003 verrattuna. Toiseksi parhaiten menestyi Keski-Pohjanmaa, jossa liikevaihto kasvoi 5,8 prosenttia edellisvuodesta. Palveluiden liikevaihto kasvoi nopeasti myös Itä-Uudellamaalla 5,3 prosentin ja Etelä-Pohjanmaalla 5,1 prosentin vuosivauhdilla. Kaikkien maakuntien palveluiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi keskimäärin 2,3 prosenttia vuonna 2004.

27.5.2005

Suomi lukuina 2005 -taskutilasto ilmestynyt

Tilastokeskuksen julkaisema taskutilasto Suomi lukuina 2005 on ilmestynyt. 40-sivuinen tietopaketti Suomesta ja suomalaisista esittelee tilastojen ja graafisten kuvioiden avulla niin Suomen väestöä, taloutta, teollisuutta, kulttuuria kuin vaalejakin. Mukana on myös kansainvälistä vertailutietoa.

24.5.2005

Työllisyys ja työttömyys huhtikuussa 2005

- Työllisiä 43 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 66,4 prosenttia - Työttömiä 12 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 10,0 prosenttia, työttömänä 260 000 henkeä - Työnvälityksessä 39 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 tammi-huhtikuussa keskimäärin 38 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

20.5.2005

Kaupan liikevaihto kasvoi vuonna 2004 nopeimmin Pirkanmaalla

Tilastokeskuksen mukaan kaupan (toimiala G) liikevaihto kasvoi viime vuonna kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Suotuisimmin liikevaihto kehittyi Pirkanmaalla, jossa kasvua kertyi 9,2 prosenttia vuoteen 2003 verrattuna. Toiseksi parhaiten menestyi Keski-Pohjanmaa, jossa liikevaihto kasvoi 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Nopeasti kauppa kasvoi myös mm. Kanta-Hämeessä 7 prosentin ja Etelä-Pohjanmaalla 6,2 prosentin vuosivauhdilla. Kaikkien maakuntien kaupan yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi keskimäärin 4,4 prosenttia vuonna 2004.

18.5.2005

Henkilöstörahastojen arvo 252 miljoonaa euroa vuonna 2003

Henkilöstörahastojen arvo oli 252 miljoonaa euroa vuonna 2003. Jäsentä kohden arvo oli 3 160 euroa. Rahastojen arvo kasvoi vuodessa 42 miljoonaa euroa eli viidenneksen samalla kun jäsenmäärä pieneni 4 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta henkilöstörahastojen tilinpäätöstilastosta, johon on koottu yhteen tiedot työministeriön henkilöstörahastorekisterissä olevista rahastoista ja niiden tilinpäätöksistä.

11.5.2005

Ikääntyneet naiset entistä pidempään työelämässä

Ikääntyneiden työllisyysasteet kohosivat laman jälkeen melko ripeästi. Naisten työllisyysaste on jo ohittanut miesten työllisyysasteen, ja 55 vuotta täyttäneet naiset tekevät nyt enemmän ansiotyötä kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa. Ikääntyneiden työssäolo on kasvanut Suomessa EU-maista eniten. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisusta Tallella ikä eletty, johon on koottu ajantasaista tilastotietoa väestön ikääntymisestä ja ikääntyneiden elinolojen muutoksista.

26.4.2005

Työllisyys ja työttömyys maaliskuussa 2005

- Työllisiä 51 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 67,1 prosenttia - Työttömiä 23 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 8,5 prosenttia, työttömänä 219 000 henkeä - Työnvälityksessä 41 000 uutta avointa työpaikkaa - Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 36 000 työllistä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana

21.4.2005

Kuluttajabarometri maakunnittain: Kuluttajilla valoisat talousnäkymät

Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Luottamusindikaattorin arvo oli 15,2. Se kasvoi edellisestä neljänneksestä 3,5 pistettä ja oli myös pari pistettä pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Erityisesti odotukset kuluttajien omasta talouskehityksestä olivat paremmat kuin koskaan. Lisäksi säästämismahdollisuudet olivat edelleen huippulukemissa ja odotukset maan talouden kehityksestä sekä työttömyydestä olivat muuttuneet myönteisemmiksi edelliseen neljännekseen verrattuna. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen maakunnittaiseen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin tammi-, helmi- ja maaliskuussa 4 750 Suomessa asuvaa henkilöä.

19.4.2005

Talouskasvun painopiste Pohjois- ja Itä-Suomessa vuonna 2003

Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2003 hitaasti, perushintaisen tuotannon kasvu oli alle 2 prosenttia. Hitaan kasvun vetureina toimivat Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueet, joissa kasvuvauhti oli kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Heikointa kehitys oli Etelä-Suomen suuralueella. Maakunnista parhaiten menestyi Keski-Pohjanmaa. Kasvun hidastuminen ja sen siirtyminen aiemmin hyvin menestyviltä alueilta muualle Suomeen on hieman tasoittanut alueellisia tuotantoeroja, ilmenee Tilastokeskuksen aluetilinpidosta.

30.3.2005

Tilastokeskus panostaa oppilaitosyhteistyöhön VIRSTA-projektilla

VIRSTA - tilastot osaksi ammattikorkeakouluopetusta -projektissa Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus tarjoavat pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen henkilöstölle tilastoihin liittyvää täydennyskoulutusta. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Arcadan - Nylands svenska yrkeshögskolan kanssa toteutettavan projektin tavoitteena on perehdyttää oppilaitosten opetus-, suunnittelu- ja hallinto- sekä tietopalveluhenkilöstöä tilastoihin ja niiden oikeaan käyttöön. Lisäksi tuotetaan verkko-oppimateriaali, joka opastaa tilastojen hyödyntämiseen yritystä perustettaessa.

23.3.2005

Luottokanta 182 miljardia euroa vuonna 2004

Luottokanta kasvoi vajaat 9 prosenttia vuonna 2004. Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämä luottokanta oli vuoden lopussa yhteensä 182 miljardia euroa. Uusien luottojen nostot puolestaan vähenivät vuoden aikana 5 prosenttia. Uusia luottoja nostettiin viime vuonna yhteensä 127 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilaston ennakkotiedoista.

22.3.2005

Työllisyys ja työttömyys helmikuussa 2005

- Työllisiä 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 66,7 prosenttia - Työttömiä 8 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 9,2 prosenttia, työttömänä 237 000 henkeä - Työnvälityksessä 43 000 uutta avointa työpaikkaa

17.3.2005

Mikroyritysten pääoman tuotto 13 prosenttia vuonna 2003

Alle kymmenen henkeä työllistävien mikroyritysten sijoitetun pääoman tuotto oli 13 prosenttia vuonna 2003. Ilman palkkaoikaisua, joka ottaa huomioon yrittäjän palkatta tekemän työpanoksen, tuottoprosentti olisi 20. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Yritystoiminnan tulos ja taseet 2003 -julkaisusta, jossa tarkastellaan lähes 226 000 yrityksen tilinpäätöstietoja.

17.3.2005

Tulonjakotietoa uusimmassa Hyvinvointikatsauksessa

Kaikkien väestöryhmien tulot ovat kasvaneet viimeisten 40 vuoden aikana. Samaan aikaan tuloerojen kehitys on vaihdellut. Tuloerot supistuivat merkittävästi 1960-luvulta 1970-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen ne pysyivät jonkin aikaa suhteellisen tasaisina. Vuonna 1995 tuloerot alkoivat kasvaa. Kasvu taittui tämän vuosituhannen alussa, mutta vuonna 2003 tuloerohaitari näytti taas venyneen. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen julkaisemasta Hyvinvointikatsaus-lehden (1/2005) artikkeleista, joiden kirjoittajat ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston asiantuntijoita.

15.3.2005

Hiilidioksidipäästöt pienenivät viime vuonna

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt laskivat viime vuonna 5 prosenttia vuoden 2003 ennätyslukemista. Päästöt olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 67 miljoonaa tonnia eli noin 3,5 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vuotta aiemmin.

14.3.2005

Uutta tietoa maahanmuuttajien elämästä Suomessa

Työttömyys on edelleen maahanmuuttajien suurimpia ongelmia, ja työttömyyden vähentäminen on keskeisessä asemassa myös suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Palkkatyötä tekevien maahanmuuttajien työmarkkina-asema on myös epävarmempi kuin suomalaisten palkansaajien, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemasta artikkelikokoelmasta Maahanmuuttajien elämää Suomessa.

8.3.2005

Kuntatalouden ennakoidaan heikkenevän myös tänä vuonna

Kunnat odottavat kuntatalouden alamäen jatkuvan tänäkin vuonna. Menojen nopea kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti viime vuonna vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Kuntien talousarvioiden mukaan kehitys jatkuu samansuuntaisena myös vuonna 2005. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta kuntien talousarviotilastosta.

7.3.2005

Nuoret naiset kouluttautuvat miehiä enemmän

Tytöt ja pojat lähtevät kouluttautumaan eri tavoin jo peruskoulun 9. luokan päätyttyä. Peruskoulun vuonna 2003 päättäneistä tytöistä 64 prosenttia aloitti samana vuonna opiskelun lukiossa, kun pojista vajaa puolet aloitti lukiossa ja vajaa puolet ammatillisessa koulutuksessa.

28.2.2005

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,7 prosenttia

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,7 prosenttia vuonna 2004. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 150 miljardia euroa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 1,0 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä, vuoden toisella neljänneksellä 0,8 ja kolmannella 1,1 prosenttia suurempi. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna 0,6 prosenttia.

22.2.2005

Työllisyys ja työttömyys tammikuussa 2005

- Työllisiä 18 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työllisyysaste 65,3 prosenttia - Työttömiä 8 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Työttömyysaste 9,8 prosenttia, työttömänä 249 000 henkeä - Työnvälityksessä 38 000 uutta avointa työpaikkaa

10.2.2005

Konkursseja vähemmän kuin 20 vuoteen

Vuoden 2004 aikana pantiin vireille 2 417 konkurssia, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vireille pantiin vuonna 2004 vähemmän konkursseja kuin kertaakaan sitten vuoden 1985. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen konkurssitilastosta.

9.2.2005

Kuntatalous kiristyi edelleen viime vuonna

Vuonna 2003 alkanut kuntasektorin rahoitusaseman heikkeneminen jatkui viime vuonna. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2004 oli noin 980 miljoonaa euroa. Tämä on 270 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja noin puolet vuoden 2002 luvusta. Joka kolmas kunta arvioi vuosikatteensa jääneen negatiiviseksi. Kuntayhtymien talous sitä vastoin pysyi vakaana.

3.2.2005

Lasten osallistuminen kotitöihin vähentää tasaisesti isän ja äidin työmäärää

Lasten osallistuminen kotitöihin vähentää lapsiperheissä sekä äidin että isän osuutta kotitöistä. Kolmen hengen talouksissa äidin osuus kotityöajasta on 63 prosenttia ja yli viiden hengen talouksissa 54 prosenttia, isän osuus kotitöistä pienenee vastaavasti 33 prosentista 23 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta artikkelikokoelmasta Perheiden ajankäyttö.

26.1.2005

Vapaa-ajan merkitys lisääntynyt

Vapaa-aika on suomalaisille entistä tärkeämpää. Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Suomalaisten vapaa-ajan muutoksia tarkastellaan Tilastokeskuksen julkaisemassa artikkelikokoelmassa Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002.

25.1.2005

Kulttuuriin ja joukkoviestintään 5 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista

Kulttuuritoimialojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 3,8 prosenttia vuonna 2002. Kulttuuritoimialojen bruttokansantuoteosuus laskettiin nyt ensimmäisen kerran. Kotitaloudet käyttivät kulttuuriin ja joukkoviestintään liittyvien palveluiden ja hyödykkeiden hankintaan 4,8 prosenttia kulutusmenoistaan vuonna 2001. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Kulttuuritilastosta 2003.

25.1.2005

Työllisyys ja työttömyys joulukuussa 2004

- Työllisten määrä ennallaan - Työllisyysaste 66,3 prosenttia - Työttömiä 14 000 vähemmän - Työttömyysaste 7,7 prosenttia, työttömänä 195 000 henkeä - Työnvälityksessä 21 000 uutta avointa työpaikkaa

20.1.2005

Kuluttajabarometri maakunnittain: Kotitalouksien talouskehityksessä isoja vaihteluja

Suomalaisten kuluttajien näkemykset taloudesta ovat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa ja kansainvälisesti verrattuna valoisat. Taloudelliset mielialat tiivistävän kuluttajien luottamusindikaattorin pisteluku oli vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä 11,7. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen maakunnittaisesta kuluttajabarometrista, jota varten haastateltiin loka-joulukuussa noin 4 500 suomalaista.

19.1.2005

Liikennerikokset lisääntyivät vuonna 2004

Poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 kaikkiaan 784 000 rikosta, mikä on 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Rikoslakia vastaan tehtyjä rikoksia ilmeni 537 000, mikä on 1 200 tapausta enemmän kuin vuonna 2003. Rikoslain ulkopuolisia rikoksia poliisi kirjasi 247 000. Näistä valtaosa, 219 000, oli liikennerikkomuksia. Päihtymyksen takia säilöönotettuja oli 106 000, 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Säilöönottojen määrä oli yhtä suuri kuin 1990-luvun alussa.