Kuluttajabarometri maakunnittain: Kuluttajat arvioivat oman taloutensa edelleen hyväksi

Kuluttajien yleinen talousluottamus säilyi vuoden kolmannella neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Luottamusindikaattorin arvo oli 11,6 pistettä, mikä on pari pistettä pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Kuluttajat arvioivat taloutensa paranevan ja säästämismahdollisuuksiensa pysyvän hyvinä seuraavan vuoden aikana. Maan talouden odotetaan olevan vuoden kuluttua ennallaan ja työttömien määrän hieman kasvavan. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen maakunnittaiseen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin heinä-, elo- ja syyskuussa 4 630 Suomessa asuvaa henkilöä.

Vilkas asuntokauppa tuo lisäpontta kodinhankintoihin

Asuntokauppa käy nykyisin vilkkaana. Matalat lainakorot ja pidentyneet laina-ajat ovat rohkaisseet kuluttajia, ja asunnon ostoaikomukset kasvoivat kolmisen vuotta sitten lyhyessä ajassa kolmanneksen nykyiselle tasolle. Vuoden kolmannella neljänneksellä asunnon ostoa suunnitteli kahdeksan prosenttia kotitalouksista. Asuntokauppa vauhdittaa myös muita kotiin liittyviä hankintoja.

Kuluttajien arviot kestotavaroiden ostamisen edullisuudesta olivat hyvin myönteisiä. Puolet haastatelluista piti ajankohtaa ostamiselle edullisena ja vain viidesosa epäedullisena. Ostoaikeita oli runsaasti. Kodinhankintojen listan kärjessä olivat sisustaminen ja viihde-elektroniikka, joihin neljä taloutta kymmenestä aikoi käyttää rahaa seuraavan puolen vuoden aikana. Asuntoremonttia suunnitteli joka kolmas talous. Mittavampaa remonttia - asunnon peruskorjausta vuoden sisällä - suunnitteli joka viides talous. Näiden talouksien osuus on kasvanut viime vuodesta kolmanneksella. Voimakas kasvu johtunee vilkastuneen asuntokaupan lisäksi maamme rakennuskannan vanhenemisesta, minkä takia muun muassa putkiremontit tulevat ajankohtaisiksi. Joka viides talous aikoi ostaa kodinkoneita.

Kotitalouksien aikomukset käyttää rahaa kotiin seuraavan kuuden kuukauden aikana

Hankinta-aikeita runsaasti ylemmillä toimihenkilöillä ja opiskelijoilla

Asunnonostoaikeita oli eniten ylempien toimihenkilöiden ja omaa kotitaloutta hoitavien talouksilla ja vähiten maatalousyrittäjillä ja eläkeläisillä. Lapsiperheet suunnittelivat asunnon ostoa useammin kuin yksinasuvat tai usean aikuisen taloudet. Maakunnista kärjessä olivat Uusimaa ja Kainuu, hännillä Kanta-Häme.

Ylempien toimihenkilöiden ja opiskelijoiden talouksilla oli yleensä muita väestöryhmiä enemmän kotiin liittyviä hankinta-aikeita. Poikkeuksen muodosti remontti, jota opiskelijat suunnittelivat muita vähemmän. Remonttiaikeita oli eniten ylemmillä toimihenkilöillä ja yrittäjillä, vähiten opiskelijoiden lisäksi työttömillä ja eläkeläisillä. Maakunnista niitä oli eniten Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Kodin sisustamista ja kodinkoneiden tai viihde-elektroniikan hankintaa suunnittelivat eniten opiskelijat ja vähiten eläkeläiset. Vähiten näitä aikomuksia oli Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ja eniten puolestaan Uudellamaalla.

Rahankäyttöaikomukset kodinhankintoihin maakunnittain ja väestöryhmittäin seuraavan kuuden kuukauden aikana, prosenttia kotitalouksista

Maakunta	Kodin sisustus	Viihde- elektroniikka**	Asunnon korjaus***	Asunnon pe-ruskorjaus****	Kodinkoneet	Digisovitin tai -tv	Asunto****
Uusimaa	52	46	31	19	20	20	11
Varsinais-Suomi	46	40	34	18	17	17	9
Satakunta	42	38	37	22	20	14	7
Kanta-Häme	37	32	38	22	24	10	3
Pirkanmaa	44	43	32	20	20	17	7
Päijät-Häme	34	36	34	20	17	13	8
Kymenlaakso	46	34	41	25	18	15	4
Etelä-Karjala	43	33	39	23	23	11	10
Etelä-Savo	32	33	34	16	15	15	7
Pohjois-Savo	42	39	34	20	18	17	8
Pohjois-Karjala	32	32	31	20	12	17	7
Keski-Suomi	44	41	33	14	19	20	9
Etelä-Pohjanmaa	37	38	31	19	20	17	5
Pohjanmaa	47	44	36	23	14	16	4
Keski-Pohjanmaa	41	40	48	30	18	10	7
Pohjois-Pohjanmaa	51	45	33	24	21	18	7
Kainuu	33	32	50	28	16	16	11
Lappi	34	45	42	18	23	23	7
Itä-Uusimaa	42	36	34	16	20	17	4
Koko maa	44	41	34	20	19	17	8

Väestöryhmä *	Kodin sisustus	Viihde-elektroniikka**	Asunnon korjaus***	Asunnon pe- ruskorjaus****	Kodinkoneet	Digisovitin tai -tv	Asunto****
Maatalousyrittäjät	38	36	44	17	19	21	3
Muut yrittäjät	45	42	45	27	19	16	11
Ylemmät toimihenkilöt	59	50	43	28	23	22	14
Alemmat toimihenkilöt	55	43	37	25	20	18	10
Työntekijät	49	43	37	22	22	21	8
Työttömät	37	38	28	11	15	16	6
Opiskelijat	63	63	22	10	27	19	6
Eläkeläiset	20	22	28	16	11	11	4
Omaa kotitaloutta hoitavat yms.	54	48	44	23	25	13	12
Yksinasuvat	40	40	23	13	16	17	6
Lapsiperheet	58	51	44	28	26	19	11
Muut (aikuis)taloudet	41	35	39	21	18	16	8
Kaikki yhteensä	47	42	38	20	21	17	8
*) Väestöryhmä määritellään tässä vastaajan tai vastaajan kotitalouden ominaisuuden perusteella
**) Sisältää myös digisovittimen ja digitelevision
***) Sisältää myös peruskorjauksen
****) 12 kk aikana

Itä-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Ahvenenmaan luvut eivät ole haastattelujen pienen määrän vuoksi yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien luvut. Ahvenanmaan lukuja ei esitetä niiden suuren satunnaisvaihtelun vuoksi.

Uusi viihde-elektroniikka yleistyy nopeasti

Tällä hetkellä noin neljällä taloudella kymmenestä on käytössään laajakaistayhteys, digikamera tai DVD-laite. Suunnilleen kolmella kymmenestä on digisovitin tai digi-tv, kamerapuhelin tai laajakuvatelevisio. Viimeisen vuoden aikana nämä laitteet ovat yleistyneet nopeasti.

Uuden viihde-elektroniikan yleisyys kotitalouksissa, elokuu 2004 ja 2005

Saldoluku saadaan vähentämällä painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo tulevaa 12 kuukautta koskevan neljän kysymyksen saldoluvusta: oma ja Suomen talous, työttömyys sekä kotitalouden säästämismahdollisuudet. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja 100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.

Lähde: Kuluttajabarometri maakunnittain 2005, 3. vuosineljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pellervo Marja-aho (09) 1734 3349

Linkit: Tiedotteeseen liittyvä tilastojulkistus.