Talouskasvun painopiste Pohjois- ja Itä-Suomessa vuonna 2003

Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2003 hitaasti, perushintaisen tuotannon kasvu oli alle 2 prosenttia. Hitaan kasvun vetureina toimivat Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueet, joissa kasvuvauhti oli kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Heikointa kehitys oli Etelä-Suomen suuralueella. Maakunnista parhaiten menestyi Keski-Pohjanmaa. Kasvun hidastuminen ja sen siirtyminen aiemmin hyvin menestyviltä alueilta muualle Suomeen on hieman tasoittanut alueellisia tuotantoeroja, ilmenee Tilastokeskuksen aluetilinpidosta.

Suomen suuralueet eivät täytä EU-tukien ehtoja

EU:n rakennerahastojen aluetukien saannin ehtona on, että suuralueen (NUTS 2 -alueen) bruttokansantuote asukasta kohti on alle 75 prosenttia EU-maiden keskiarvosta. Euroopan Unionin laajentumisen jälkeen yhdenkään Suomen suuralueen bruttokansantuote asukasta kohti ei jää tämän rajan alapuolelle. Itä-Suomen vuosien 2001 - 2003 keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti on 83 prosenttia kaikkien EU-maiden keskiarvosta. Itä-Suomen suuralueen bruttokansantuote asukasta kohti ylittää myös liki yhdellä prosenttiyksiköllä vanhojen EU-maiden perusteella lasketun tilastovaikutusalueen 75 prosentin raja-arvon.

Teollisuus menestyksen takana

Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueilla päätoimialoista teollisuus sekä palvelut menestyivät hyvin. Etelä- ja Länsi-Suomessa sen sijaan teollisuus polki paikallaan palvelujen vastatessa kasvusta. Ainoastaan Pohjois-Suomessa maa- ja metsätalous kasvoivat. Ahvenanmaan maakunnassa palvelut menestyivät hyvin.

Suuralueiden ostovoimakorjattu arvonlisäys henkeä kohden 2001- 2003*
suhteessa EU:n vuosien 2001- 2003* arvonlisäyksen keskiarvoon

* ennakkotiedot

Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala kasvun kärjessä

Maakunnista Keski-Pohjanmaa menestyi tuotannoltaan parhaiten vuonna 2003. Nopeaan kasvuun ylsivät myös Itä-Uusimaa, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme. Kun koko Suomen perushintainen arvonlisäys kasvoi vajaat 2 prosenttia, niin Keski-Pohjanmaalla päästin yli 10 prosenttiin ja muissa menestyneissä maakunnissa 5 - 7 prosenttiin. Keski-Pohjanmaalla kasvu on ollut vahvinta teollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Pohjois-Karjalassa kasvun eväät löytyivät teollisuudesta ja metsätaloudesta. Kokonaisuudessa kasvuerot olivat maakuntien välillä suhteellisen suuria.

Perushintaisen arvonlisäyksen kasvu maakunnittain vuonna 2003*

Kokkolan, Loviisan ja Tammisaaren seudut kärjessä

Parhaiten menestyneet seutukunnat sijaitsevat rannikolla. Kokkolan seudun menestyksen lähteenä ovat olleet teollisuus, kauppa ja liikenne. Loviisan seudun kasvu syntyi energiatoimialalta, ja Tammisaaren seudulla energian tuotannon lisäksi teollisuudesta ja liikenteestä. Myös Joensuun, Raahen, Riihimäen ja Lahden seutujen taloudellinen kasvu oli ripeää. Aiemmista menestyjistä kärkijoukkoon ovat selviytyneet myös Tampereen ja Oulun seudut. Muista suuremmista seutukunnista Rovaniemen, Mikkelin ja Hämeenlinnan seudut ovat menestyneet keskimääräistä paremmin. Jyväskylän seudun kasvu on pysytellyt maan keskimääräisellä tasolla. Sen sijaan Helsingin ja Turun seudut ovat jääneet koko maan kasvun alapuolelle.

Alueelliset erot kääntyivät laskuun - erot edelleen suuria

Maakuntien ja seutukuntien tuotantoerot ovat kaventuneet vuoden 2003 aikana. Erot kahden kärkimaakunnan ja muiden maakuntien välillä ovat kuitenkin edelleen suuria. Uudenmaan ja Ahvenanmaan maakunta ovat ainoat maan keskiarvon ylittäjät tarkasteltaessa tuotantoa asukasta kohden. Uudellamaalla tuotanto asukasta kohti on 32 800 euroa ja Ahvenanmaalla 32 720 euroa, kun vastaava luku koko maassa on 23 780 euroa ja Kainuussa 16 270 euroa. Uudellamaalla kasvu on jäänyt kahtena vuotena hyvin matalaksi. Hieman koko maan tason alapuolella ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Tuotanto on viime vuosina polkenut eniten paikallaan Etelä-Karjalassa, missä se on kolmessa vuodessa pudonnut 9 prosenttia koko maan tuotantoon verrattuna.

Investoinneissa erot eivät ole aivan yhtä voimakkaita kuin tuotannossa. Viiden vuoden yhteenlasketut kiinteähintaiset investoinnit asukasta kohden eroavat maakunnittain hyvin samalla tavalla kuin tuotanto. Uudenmaan ja Ahvenanmaan maakunnat ovat menestyneet parhaiten. Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Lappi pääsevät maan keskitasoon tai sen yli. Sen sijaan Itä-Suomen suuralueella kaikki maakunnat jäävät yli yhden neljäsosan maan keskiarvosta.

Perustilastojen kirjaamistapoja muutettu

Aluetilinpidon teollisuuden laskennassa käyttämissä perustilastoissa toimipaikkojen tuotannon kirjaustapaa on joiltain osin muutettu siirryttäessä tilastovuodesta 2002 vuoteen 2003. Uutta kirjaustapaa on käytetty takautuvasti aluetilinpidossa vuosille 2000 - 2002. Nyt aluetilinpidon aikasarjan 1975-2003* laskennassa käytettyjä muutoksia ei ole viety lähteenä käytettyjen perustilastojen aikasarjoihin. Kirjaamistavan muutoksen ja tehtyjen korjausten vuoksi nyt julkistettavat tiedot poikkeavat joidenkin toimialojen ja alueiden osalta viime vuonna julkaistuista tiedoista. Muutoksen huomioiminen takautuvasti aiheuttaa myös eroja perustilastojen ja aluetilinpidon tietojen välillä.

Arvonlisäys henkeä kohden seutukunnittain 2003*

Lähde: Aluetilinpito 1975-2003*. Tilastokeskus; News Release 47/2005 - 7 April 2005. Eurostat
Lisätietoja: Kari Ritvanen (09) 1734 3361, Erkki Niemi (09) 1734 3313, Mikko Koutaniemi (09) 1734 2646
Linkit: Tiedotteeseen liittyvät tuotannon ja työllisyyden aluetilien ja aluetalouden indikaattoreiden tilastojulkistukset