EU-maiden elinolot vertailussa: äitien työssäkäynti yleistä Suomessa

Neljän EU-maan - Suomen, Iso-Britannian, Ranskan ja Italian - vertailussa äitien työssäkäynti on Suomessa selvästi yleisintä. Tilastojen mukaan alle 3-vuotiaiden lasten äitien työssäkäynti on kuitenkin Suomessa selvästi vähäisempää kuin yli 3-vuotiaiden lasten äitien. Lasten saanti vähentää Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa usean vuoden ajan äitien työssäkäyntiä, kun taas Italiassa lapsien ikä ei vaikuta naisten työssäkäyntiin. Italiassa naiset ovatkin jakautuneet kahteen ryhmään: niihin, jotka ovat kokonaan pois työmarkkinoilta, ja niihin, jotka käyvät töissä myös lasten ollessa pieniä. Elinolojen muutoksia Suomessa ja muissa Euroopan maissa tarkastellaan Tilastokeskuksen uusissa julkaisuissa Perheiden muuttuvat elinolot ja Toimeentulo, työttömyys ja terveys.

Äitien osallistuminen työmarkkinoille lapsen iän mukaan 2003, %
20-49-vuotiaat naiset

Suomessa ja Ranskassa pienten lasten äitien työssäkäynti on hieman vähäisempää kuin naisten yleensä, kun taas Isossa-Britanniassa äitien työssäkäynti on huomattavasti muita naisia vähäisempää. Vaikka äitien työssäkäynnissä on eroja eri maiden välillä, kaikissa maissa koulutus vaikuttaa työssäkäyntiin: korkeasti koulutetut äidit käyvät vähän koulutettuja äitejä useammin töissä.

Suomalaislasten perheissä työttömyysjaksot lyhyitä

Vuosina 1996-2000 suomalaislapsista lähes 30 prosenttia eli ainakin kuukauden ajan kotitaloudessa, jossa ei ollut ainuttakaan työssäkäyvää henkilöä. Suomalaislasten perheiden kokemat työttömyysjaksot päättyvät kuitenkin usein nopeasti: keskimääräinen työttömyyden kesto on viisi kuukautta. Runsasta neljäsosaa lapsista työttömyys koskettaa yli vuoden. Monissa maissa työttömyysjaksot ovat pidempiä kuin Suomessa ja kotitalouksien pitkäaikaistyöttömyys yleisempää. Suomessa lapsiperheiden työttömyysjaksot ovat lyhyitä, mutta työttömyysjaksot toistuvat useammin kuin muissa maissa. Isossa-Britanniassa työttömyyttä kokeneita lapsia on eniten ja huomattava osa lapsista asuu pysyvästi työttömässä kotitaloudessa.

Vuosina 1996-2000 työttömässä kotitaloudessa eläneet 0-17-vuotiaat lapset, %

	Suomi	Tanska	Saksa	Britannia	Italia
Ainakin kerran	28	18	18	33	18
Ainakin kahdesti	15	6	7	12	8
Mediaanikesto (kk)	5	8	7	12	6
Yht. vähintään 12 kk	17	11	9	25	13
Yli vuoden	27	39	33	51	33

Yksinhuoltajien lapset elävät muita useammin työttömässä kotitaloudessa kaikissa vertailumaissa. Vähiten työttömyyttä kokevat kahden vanhemman kotitalouksissa asuvat lapset. Suomessa yksinhuoltajatalouksien työttömyys on kuitenkin muihin maihin verrattuna vähäisempää.

Yksinasuvat muita useammin köyhiä

Elinolotutkimuksen mukaan köyhiin kotitalouksiin kuuluvien määrä kasvoi Suomessa vuodesta 1996 vuoteen 2001. Uusimpien tietojen mukaan köyhiä on 11 prosenttia kaikista suomalaisista. Nuorten ja erityisesti nuorten yksinasuvien naisten köyhyys on muita kotitalouksia yleisempää: nuorista yksinasuvista naisista yli puolet lukeutuu köyhiin. Nuorten köyhyys liittyy kuitenkin usein itsenäistymisen alkuvaiheeseen ja opiskeluun ja on ohimenevää. Eniten köyhien osuus kasvoi yli 64-vuotiaiden naisten keskuudessa ja myös samanikäisten miesten köyhyys yleistyi hieman.

Henkilöitä pitkittyneesti köyhissä kotitalouksissa kotitaloustyypin mukaan 1998-2001, %

Köyhyysmääritelmä: köyhä vuonna 2001 ja kaksi vuotta kolmesta sitä ennen. Köyhyysraja: 60% ekvivalenttitulon mediaanista, muunnettu OECD:n kulutusyksikkö.
Itse arvioitu pitkittynyt köyhyys: ollut erittäin vaikeata tai vaikeata saada kotitalouden rahat riittämään menoihin vuonna 2001 ja kahtena vuotena kolmesta sitä ennen.

Yksinasuvilla köyhyys jatkuu usein muita pidempään. Joka neljäs yksinasuva nainen ja joka kuudes yksinasuva mies on pitkittyneesti köyhä. Erityisesti yli 64-vuotiaiden naisten köyhyys kestää kauemmin kuin muilla. Tämä johtuu siitä, että heidän joukossaan on pienituloisia eläkeläisiä, joiden tulot eivät muutu. Lapsiperheillä pitkittynyt köyhyys on hyvin harvinaista. Lapsiperheiden suurempi subjektiivinen eli itse koettu köyhyys voi johtua siitä, että tuloihin perustuvat köyhyyslaskelmat eivät ota huomioon esimerkiksi asuntolainojen lyhennyksiä tai muita pakollisia suuria menoeriä.

EU-maista pitkittyneessä köyhyydessä eläviä on eniten Etelä-Euroopassa ja Irlannissa ja vähiten Pohjois-Euroopassa ja Keski-Euroopan pohjoisosissa.

Uutta tietoa suomalaisten elinoloista

Artikkelikokoelma Perheiden muuttuvat elinolot kuvaa suomalaisten lapsiperheiden elämänmuutoksia. Julkaisun tiedot perustuvat Eurooppalaiseen elinolotutkimukseen (European Community Household Panel, ECHP), jonka Tilastokeskus toteutti Suomessa vuosina 1996-2001. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. lapsiperheiden asumista, nuorten muuttoa pois lapsuudenkodista, työttömiä lapsiperheitä, lapsiperheiden taloudellisen tilanteen muutoksia sekä äitien työssäkäyntiä. Useimmat artikkelit sisältävät myös kansainvälistä vertailutietoa.

Myös Toimeentulo, työttömyys ja terveys -julkaisu pohjautuu Eurooppalaiseen elinolotutkimukseen. Tutkimuksessa on seurattu kuuden vuoden ajan samoja kotitalouksia ja niiden köyhyyden ja työttömyyden muutoksia sekä terveydentilaa. Julkaisu sisältää lisäksi vertailutietoja muista EU-maista.

Lähteet: Perheiden muuttuvat elinolot. Artikkeleita lapsiperheiden elämänmuutoksista. Tilastokeskus
Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Muutoksia elinoloissa 1996-2001. Tilastokeskus

Lisätietoja: Irmeli Penttilä (09) 1734 3253

Linkit: Tiedotteeseen liittyvä tilastojulkistus
Tilastokeskus julkistaa teokset seminaarissa 25.10.2005 klo 10.00. Seminaariin liittyvä aineisto löytyy osoitteesta www.tilastokeskus.fi/tapahtumia