Vapaa-ajan merkitys lisääntynyt

Vapaa-aika on suomalaisille entistä tärkeämpää. Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Suomalaisten vapaa-ajan muutoksia tarkastellaan Tilastokeskuksen julkaisemassa artikkelikokoelmassa Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002.

Yli 90 prosenttia suomalaisista kuuntelee musiikkia vähintään kerran viikossa, kaksi kolmasosaa päivittäin. Vaikka äänitteitä omistetaan nykyään enemmän kuin koskaan, musiikin kuuntelu äänitteiltä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Radio sen sijaan on säilyttänyt paikkansa tärkeimpänä musiikin lähteenä. Musiikin kuuntelusta tietokoneelta on tullut suosittua erityisesti nuorten parissa, mutta musiikkivideoiden kuuntelu on 10 vuoden aikana romahtanut.

Eniten kuunnellaan pop- ja rockmusiikkia sekä viihde- ja iskelmämusiikkia. Näitä musiikkilajeja myös soitetaan eniten. Klassisen musiikin kuuntelijoista enemmistö on korkeasti koulutettuja ja 55 vuotta täyttäneitä. Naiset sekä soittavat että kuuntelevat klassista musiikkia enemmän kuin miehet.

Eri musiikinlajien kuunteleminen vuosina 1981, 1991, 2002

Television katsominen yhä jokapäiväisempää

Television katsominen on vuodesta 1981 lähtien muuttunut entistä jokapäiväisemmäksi, vain prosentti väestöstä ei katso televisiota koskaan. Neljä viidestä suomalaisesta katsoo televisiota päivittäin. Eniten televisiota katsovat eläkeläiset, joista 90 prosenttia katsoo televisiota joka päivä.

Valtaosa television katselusta suuntautuu valtakunnallisille kansallisille kanaville. Maksulliset kanavat eivät ole tehneet suurta läpimurtoa: vain 10 prosenttia väestöstä on maksullisten kanavien tilaajia. Katselu on kuitenkin monipuolistunut ja uusien kanavien valinnassa on sosiaaliryhmittäistä ja alueellista eriytymistä.

Liikuntaa harrastetaan entistä enemmän

Liikuntaa harrastaa vähintään kerran viikossa useampi suomalainen kuin 10 vuotta sitten, vaikka päivittäin liikkuvien osuus onkin hieman pienentynyt. Suhteellisesti eniten on kasvanut 25-44-vuotiaiden vähintään kerran viikossa liikkuvien osuus. 65 vuotta täyttäneistä kolme neljästä harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa, mutta päivittäin liikkuvia on vähemmän kuin aikaisemmin.

Kokonaan liikuntaa harrastamattomien nuorten osuus ei ole kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. 10-24-vuotiaat liikkuvat talvella säännöllisesti, joskaan eivät samassa määrin päivittäin kuin kesällä. Kesällä lähes päivittäin liikkuvien nuorten osuus on jopa hieman kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2002 liikuntaa harrasti vähintään kaksi kertaa viikossa talvella kahdeksan kymmenestä 10-14-vuotiaasta, kesällä yhdeksän kymmenestä. Koko 10 vuotta täyttäneestä väestöstä 45 prosenttia liikkuu kesällä lähes joka päivä.

Liikunnan harrastamisen useus kesällä 1981, 1991 ja 2002

Lukeminen hiukan vähentynyt, yhä useampi kirjoittaa päiväkirjaa

70 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli lukenut vähintään yhden kirjan tutkimusta edeltäneen puolen vuoden aikana. Määrä on jonkin verran laskenut 10 vuoden ajanjaksolla. Eniten kirjoja lukevat lapset ja nuoret. Aktiivisten lukijoiden eli niiden, jotka ovat lukeneet puolessa vuodessa vähintään 10 kirjaa, osuus on nuorten keskuudessa selvästi pienentynyt. Vähiten aktiivilukijoita on poikien ja nuorten miesten joukossa. Nuoret lukevat myös sanomalehtiä selvästi vähemmän kuin 10 vuotta sitten.

Päiväkirjan kirjoittajien osuus on lisääntynyt 10 vuodessa 14 prosentista 25 prosenttiin. Naisilla päiväkirjan pitäminen on lähes kaksinkertaistunut. Nuoret tytöt kirjoittavat päiväkirjaa eniten: 10-14-vuotiaista tytöistä päiväkirjaa pitää lähes 70 prosenttia.

Päiväkirjan kirjoittaminen iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002

Kuvataiteiden harrastaminen suosittua

Kuvataiteiden harrastaminen on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten 10-14-vuotiaiden joukossa. Suosituinta on piirtäminen ja maalaaminen. Kuvien tekeminen tai käsittely tietokoneella on yleisintä 10-14-vuotiailla, mutta harrastuneisuus laskee tasaisesti iän myötä. Miehet harrastavat piirtämistä ja kuvankäsittelyä tietokoneella jonkin verran enemmän kuin naiset.

Käsitöiden tekeminen on erittäin suosittua, käsitöitä tekee 67 prosenttia väestöstä. Erityisesti miesten käsityöharrastukset, puu- ja konetyöt, ovat lisääntyneet. Naiset tekevät käsitöitä kuitenkin enemmän kuin miehet. Suosituimpia naisten käsitöitä ovat neulominen ja vaatteiden ompelu. Jako miesten ja naisten käsitöiden välillä on nykyäänkin selkeä, vaikka pientä lähentymistä on tapahtunut. Naiset tekevät puutöitä huomattavasti enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten, ja miehetkin harrastavat tekstiilitöitä hieman aikaisempaa enemmän.

Lähde: Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Mirja Liikkanen (09) 1734 3212, Riitta Hanifi (09) 1734 2946, Ulla Hannula (09) 1734 2924

Lisää tietoa aiheesta http://tilastokeskus.fi/til/vpa/index.html