Kymmenvuotiskatsaus 2005: Yritysten henkilöstön määrä laski pysyvästi laman myötä

Yrittäjyyden kasvu on pysähtynyt 2000-luvulla. Yritysten kokonaismäärä, yrityksessä työskentelevän henkilöstön määrä ja reaalinen kokonaisliikevaihto ovat pysyneet lähes muuttumattomina, selviää Tilastokeskuksen uudesta Kymmenvuotiskatsauksesta.

Yritystoiminta oli huipussaan laman puhjetessa vuonna 1990. Yrityksiä oli yli 218 000 ja ne työllistivät 1,44 miljoonaa henkilöä. Yritystoiminnan pohja saavutettiin 1994, jolloin yrityksiä oli enää 185 000. Henkilöstön määrä oli romahtanut 1,05 miljoonaan eli henkilöstöä oli 27 prosenttia vähemmän kuin huippuvuosina, kertoo Jouko Rajaniemi Kymmenvuotiskatsauksen artikkelissaan. Yritystoiminta lähti kuitenkin ripeään kasvuun laman taituttua. Yritysten reaalinen liikevaihto saavutti huippuvuoden 1990 tason jo vuonna 1997, yritysten määrä vuonna 1998. Henkilöstön määrä jäi kuitenkin - todennäköisesti pysyvästi - pienemmäksi.

Yrittäjät ikääntyvät

Yrittäjät ikääntyvät nopeammin kuin väestö keskimäärin. Koska työelämästä poistuvat ikäluokat ovat sinne tulevia suurempia, voi yrittäjien määrä nykyisellä kehityksellä romahtaa. Vuonna 2004 suuriin ikäluokkiin kuuluvat yrittäjät jatkoivat vielä työssään, mutta selvästi pienemmistä nuorten ikäluokista oli ryhtynyt yrittäjäksi aiempaa pienempi osuus. Tämän seurauksena 50 vuotta täyttäneiden yrittäjien määrä kasvoi ja alle 40-vuotiaiden pieneni voimakkaasti.

Heidi Melasniemi-Uutela toteaa artikkelissaan, että olipa nuorten yrittäjien vähenemisen syy mikä tahansa, eläkkeelle siirtyvät yrittäjät on kyettävä korvaamaan nuoremmilla, mikäli yritysten määrän halutaan pysyvän ennallaan.

Yrittäjien lukumäärä ikäryhmittäin vuosina 1990 ja 2004 (ilman maataloutta)

EU-tukien vaikutusta vaikea arvioida

Kymmenvuotiskatsauksessa tarkasteltavaa kautta voisi kutsua myös EU-Suomen ensiaskeleiksi. EU:n aikakautta tarkastellaankin Kymmenvuotiskatsauksessa muun muassa alueiden kehityksen kannalta. Erkki Niemen artikkelissa käsitellään Suomen aluekehitystä suuralueittain ja seututyypeittäin. Artikkelissa pohditaan myös EU:n tukipolitiikan vaikutuksia. Tukialueista Pohjois-Suomi on ollut selvällä kasvu-uralla, kun taas Itä-Suomi on tuista huolimatta jäänyt jälkeen koko maan kehityksestä. Tukien vaikutusta onkin erittäin vaikea eristää alueen muusta kehityksestä. Alueen tuotantorakenne ja paikallinen yrittäjyys voivat usein olla merkittävämpiä menestystekijöitä kuin alueen ulkopuolelta saatu rahallinen tuki.

Kymmenvuotiskatsauksen 2005 teemana yritystoiminta

Kymmenvuotiskatsaus on tilastoihin perustuva laaja katsaus Suomen kehityksestä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Julkaisu koostuu tilastoaineistoista ja tilastoja analysoivista artikkeleista. Uusi Kymmenvuotiskatsaus tarjoaa runsaasti analysoitua tilastotietoa suomalaisen yhteiskunnan ja talouden kehityksestä.

Kymmenvuotiskatsauksen 2005 keskeisenä teemana on yritystoiminta. Kansantalouden ja julkisen talouden kehitystä tarkastellaan osana Eurooppaa ja maailmaa. Katsauksessa keskitytään myös inhimilliseen pääomaan sekä väestön ja työelämän kehitykseen. Artikkeleissa pureudutaan lisäksi kotitalouksien taloudelliseen asemaan, asuinoloihin, velkaantumiseen ja ajankäyttöön sekä energian käyttöön ja ympäristön tilaan.

Kymmenvuotiskatsaus 2005 -julkaisussa on 40 artikkelia sekä runsaasti taulukoita. Julkaisun mukana tulevalla CD-ROM-levykkeellä on 156 taulukkoa excel-muodossa sekä koko julkaisu pdf-tiedostona.

Lähde: Kymmenvuotiskatsaus 2005. Tilastokeskus. 251 s + CD-ROM

Lisätietoja:
Kymmenvuotiskatsaus: Jaakko Autio, 040 536 2802, Maija Metsä-Pauri (09) 1734 2785
Asiantuntijat: Heidi Melasniemi-Uutela (09) 1734 2523, Erkki Niemi (09) 1734 3313, Jouko Rajaniemi (09) 1734 2528

Linkit: Kymmenvuotiskatsauksen esittelysivu ja tilaukset