Uutta tietoa maahanmuuttajien elämästä Suomessa

Työttömyys on edelleen maahanmuuttajien suurimpia ongelmia, ja työttömyyden vähentäminen on keskeisessä asemassa myös suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Palkkatyötä tekevien maahanmuuttajien työmarkkina-asema on myös epävarmempi kuin suomalaisten palkansaajien, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemasta artikkelikokoelmasta Maahanmuuttajien elämää Suomessa.

Kirjassa tarkastellaan venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää 2000-luvun alun Suomessa ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Integroitumista arvioidaan pääasiassa sillä, missä määrin maahanmuuttajaryhmät ovat lähentyneet keskivertosuomalaisen oloja. Kirjan artikkelit sisältävät tietoa kielitaidosta, sosiaalisista verkostoista, työstä, asumisesta, juomatavoista, väkivaltakokemuksista, venäläisten ja virolaisten leimautumiskokemuksista sekä nuorten maahanmuuttajien elämästä.

Maahanmuuttajien elämää koskevat tarkastelut perustuvat pääasiassa Maahanmuuttajien elinolotutkimukseen. Tilastokeskus teki tämän tutkimuksen vuonna 2002 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Venäläisistä koottiin tietoja myös Turussa ja Tampereella. Venäläiset ja virolaiset valittiin tutkimuksen kohteiksi, koska ne ovat Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Somalialaiset puolestaan valittiin siksi, että se on suurin pakolaisryhmä. Vietnamilaisten valinnan syynä on se, että se on yksi Suomen vanhimmista pakolaisryhmistä.

Maahanmuuttajien elämää Suomessa -teoksessa on kaksi laajaa artikkelia työstä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkijan Tuula Jorosen artikkelin aiheena on maahanmuuttajien työmarkkina-asema, ja Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kirjoittaa maahanmuuttajien työoloista. Nämä artikkelit antavat runsaasti uutta tietoa maahanmuuttajien työllisyysongelmien taustasta ja syistä.

Asenteet maahanmuuttajien palkkaamisen esteinä

Tutkija Tuula Jorosen mukaan erityisesti somalialaiset ovat menestyneet heikosti suomalaisilla työmarkkinoilla. Aluksi somalialaisten sopeutumista vaikeutti se, että he tulivat Suomeen taloudellisen laman ollessa syvimmillään. Sen jälkeen somalialaiset, etenkin somalialaiset miehet, ovat opiskelleet ahkerasti, mutta edes suomalainen koulutus ei ole olennaisesti parantanut heidän asemaansa työmarkkinoilla.

Ilmeisesti kielteiset mielikuvat ovat heikentäneet somalialaisten työllistymistä. Mielikuva useimpien somalialaisten heikosta koulutuksesta on leimannut kaikki somalialaiset ja vaikeuttanut myös hyvin koulutettujen ja Suomessa opiskelleiden somalialaisten työllistymistä. Nykyisin suuri osa somalialaisista on varsin hyvin koulutettuja, ja heidän koulutuksensa auttaa sopeutumaan myös suomalaiseen työkulttuuriin.

Ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulututkinnon ennen Suomeen tuloaan suorittaneista venäläisistä vain vajaa puolet oli kahdeksan vuoden kuluessa edennyt vakaisiin työsuhteisiin, vaikka he olivat hankkineet hyvän suomenkielen taidon. Korkeasti koulutettujen venäläisten heikko työmarkkina-asema johtuu ainakin osittain siitä, että varsin monet heistä eivät ole rinnastuttaneet tutkintoaan suomalaiseen tutkintoon.

Jopa pelkän peruskoulun tai ylioppilastutkinnon suorittaneet virolaiset ja vietnamilaiset olivat samassa ajassa edenneet työurallaan paremmin kuin venäläiset. Noin kaksi kolmesta virolaisesta ja vietnamilaisesta oli vakaissa työsuhteissa.

Vietnamilaisilla on kuitenkin edelleen ongelmia sijoittua työmarkkinoille. Vain noin puolet Suomessa koulutuksen ja hyvän suomen kielen taidon hankkineista oli päässyt koulutustaan vastaavaan työhön. Heikosti koulutettujen ja huonosti suomea osaavien osuus on vietnamilaisten keskuudessa suurempi kuin muissa maahanmuuttajaryhmissä.

Suomalainen koulutus ja työkokemus auttaa palkansaajaa etenemään

Palkkatyötä tekevien maahanmuuttajien työmarkkina-asema on epävarmempi kuin suomalaisten palkansaajien, ilmenee erikoistutkija Hanna Sutelan artikkelista. Työtä saadakseen suurin osa maahanmuuttajista on joutunut vaihtamaan ammattia Suomessa. Erityisesti somalialaisten ja venäläisten työsuhteet ovat määräaikaisia ja osa-aikaisia useammin kuin suomalaisilla palkansaajilla.

Venäläiset ja virolaiset palkansaajat eivät ole pystyneet työmarkkinoilla kunnolla hyödyntämään ennen Suomeen tuloa hankkimaansa koulutusta ja työkokemusta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat arvostavat suomalaisissa oppilaitoksissa saatua koulutusta ja Suomessa hankittua työkokemusta enemmän kuin ulkomaisia.

Somalialaiset ovat tutkimuksen mukaan huono-osaisimpia, sillä heidän työllisyystilanteensa on heikoin ja työmarkkina-asemansa epävakain. Lisäksi somalialaisilla on enemmän kokemuksia syrjinnästä työelämässä kuin muilla palkansaajilla. Toisaalta tutkimukseen osallistuneet somalialaiset palkansaajat ovat varsin usein päässeet toimihenkilöammatteihin. He ovat hankkineet hyvän suomen kielen taidon ja muita useammin suomalaisen ammatillisen tai korkeakoulututkinnon, ja he myös työskentelevät muita useammin koulutustaan vastaavassa työssä. Heidän työnsä on vaihtelevaa ja ruumiillisesti varsin kevyttä, ja erittäin usein he tuntevat olevansa työyhteisönsä arvostamia.

Maahanmuuttajien palveluihin liittyvät "etnospesifit" ammatit, ovat somalialaisten keskuudessa varsin yleisiä. Näiden ammattien perusvaatimuksiin kuuluu tietyn kielen ja kulttuurin hallinta sekä käytännössä usein kyseiseen etniseen ryhmään kuuluminen. Useimmat näistä ammateista ovat toimihenkilöammatteja, mutta niille on ominaista työsuhteiden epävakaus ja turvattomuus. Ammattien "etnisyys" aiheuttaa epävakautta, ja vähentää liikkumismahdollisuuksia muihin tehtäviin.

Virolaisten palkansaajien työsuhteiden määrä- ja osa-aikaisuus sekä koettu työttömyyden uhka on jotakuinkin yhtä yleistä kuin suomalaisilla palkansaajilla. Virolaiset tuntevat itsensä työyhteisönsä arvostamaksi muita maahanmuuttajaryhmiä useammin. He pitävät myös palkkaansa yhtä usein oikeudenmukaisena kuin suomalaiset palkansaajat. Virolaisten palkansaajien ammattirakenne on kuitenkin painottunut enemmän työntekijäammatteihin kuin suomalaisten, venäläisten tai somalialaisten. Virolaisten hyvä asema työelämässä selittyy muun muassa hyvällä suomen kielen taidolla sekä virolaisen ja suomalaisen kulttuurin läheisyydellä.

Neljästä tutkimuksessa tarkastellusta maahanmuuttajaryhmästä venäläiset palkansaajat ovat parhaiten koulutettuja. Venäläisten palkansaajien asema ei kuitenkaan ole aivan yhtä hyvä kuin virolaisten. Entisen Neuvostoliiton kansalaiset ovat keskittyneet Suomen työmarkkinoilla erityisesti terveydenhuollon, kuljetuksen ja siivouksen ammattialoille.

Lähde: Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Toim. Seppo Paananen. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Seppo Paananen, Tilastokeskus, puh. (09) 1734 3420, seppo.paananen@tilastokeskus.fi
Hanna Sutela, Tilastokeskus, puh. (09) 1734 2907, hanna.sutela@tilastokeskus.fi
Tuula Joronen, Helsingin kaupungin tietokeskus, puh. (09) 169 3603, tuula.joronen@hel.fi