Tieto&trendit: Jälleenvienti kasvattaa Suomen kauppaa Venäjälle

Venäjän kanssa käyty ulkomaankauppa on kasvanut ripeästi viime vuosina. Kulutustavaroiden kova kysyntä Venäjällä on lisännyt etenkin jälleenvientiä Suomen kautta. Venäjän-viennin rakenne on myös muuttunut selvästi 1990-lukuun verrattuna, kirjoittaa ekonomisti Simon-Erik Ollus Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehden uusimmassa numerossa.

Tammi-syykuussa 2005 Venäjä oli jo Suomen toiseksi tärkein vientimaa. Suomen vienti Venäjälle on kasvanut nopeasti parin viime vuoden ajan. Ero suurimpaan vientimaahan Ruotsiin oli vain pari sataa miljoonaa euroa. Suomen Venäjän-viennin arvo tammi-syyskuussa 2005 oli 4,0 miljardia euroa. Venäjän-viennin rakenne on myös muuttumassa. Muutoksen taustalla ovat vaikuttaneet Venäjän markkinoiden avautuminen kansainväliselle kaupalle, Venäjän kotimaisen tuotannon kehittyminen, Venäjän kulutuksen kasvu sekä muutokset Suomen tuotantorakenteessa.

Merkittävä osa viennistä on jälleenvientiä, erityisesti kulutustavaroiden jälleenvientiä. Kulutustavaroita tuodaan ensin Suomeen ulkomailta ja sitten viedään Suomen tullirajan yli Venäjälle, mikä kasvattaa Suomen Venäjän-viennin lukuja. Tämäntyyppisen viennin vaikutukset kotimaiseen tulonmuodostukseen ja työllisyyteen ovat kuitenkin marginaalisia normaaliin vientituotantoon verrattuna. Jälleenviennin suurin hyötyjä on logistiikka-ala.

Juuri ilmestyneen Tieto&trendit-lehden teemana on Venäjä. Viennin lisäksi lehdessä käsitellään muun muassa Venäjän talouden vahvaa nousua, Pietariin tehtäviä investointeja, venäläisten kulutuksen muutosta sekä Venäjän ja EU:n suhteita.

Suomen sähkön tuotannon määrä pieneni

Vuoden 2005 tammi-syyskuussa sähkö-, kaasu- ja vesihuollon tuotannon määrä pieneni runsaat 17 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Tämä on suurin tuotannon notkahdus ainakin 15 vuoteen. Toimialan kotimainen tuotanto taittui laskuun jo tammikuussa ja kehitys jatkui alavireisenä pitkin vuotta. Vielä edellisenä vuonna kotimainen tuotanto kasvoi runsaan prosentin ja vuonna 2003 peräti 11 prosenttia aiemmasta. Tiedot ilmenevät uusimmasta Tieto&trendit-lehdestä ja Tilastokeskuksen toimialakatsauksesta.

Kotimaisen tuotannon supistumiseen vaikutti normaalia parempi vesivuosi Pohjoismaissa, mikä vähensi sähkön kotimaisen lauhdetuotannon tarvetta. Myös EU:n sisäinen päästökauppa ja päästöoikeuksien hinnat vaikuttivat osaltaan kehitykseen. Päästöoikeuksien hinnat nousivat vuonna 2005 ennakko-odotuksia korkeammalle.

Asiantuntija-analyysejä taloustrendeistä

Venäjä-teeman ja sähkötuotannon muutosten lisäksi vuoden ensimmäisessä Tieto&trendit-lehdessä käsitellään monipuolisesti kotimaisia ja kansainvälisiä taloustrendejä. Trendejä valaisevat muun muassa ETLAn tutkija Paavo Suni aiheenaan maailman talouskasvu ja pohjoisen ulottuvuuden kehitystä analysoi professori Tauno Tiusanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo palvelujen tuottavuuskehityksestä.

Tilastokeskus on julkaissut lokakuusta 2005 lähtien uutta lehteä Tieto&trendit. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä lehti sisältää monipuolista tietoa Suomen tilasta sekä laaja-alaista kansainvälistä vertailutietoa. Uuden lehden sisältö painottuu talouteen, lisäksi se käsittelee yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä ilmiöitä. Uutisten ja artikkelien lisäksi lehdessä on vaihtuva teema. Vuoden 2006 numeroissa käsitellään muun muassa yritysten kilpailukykyä ja alueiden vetovoimatekijöitä, kestävän kehityksen teemoja sekä työtä ja tuottavuutta. Maaliskuussa 2006 ilmestyvä numeron teemana on yritysten ulkoistaminen.

Lisätietoja:
ekonomisti Simon-Erik Ollus, Suomen Pankki, 040 524 8226
erikoistoimittaja Satu Elho, Tilastokeskus, (09) 1734 2785

Linkit:
Lehden verkkosivut www.tilastokeskus.fi/tietotrendit
Tilastokeskuksen toimialakatsaukset verkossa www.tilastokeskus.fi/toimialakatsaukset

Tilaa lehti Tilastotorilta tai myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi