Ongelmajätteiden määrä jatkoi kasvuaan

Jätteitä kertyi Suomessa vuonna 2004 kaikkiaan noin 66 miljoonaa tonnia. Mineraalien kaivu ja rakentaminen olivat edelleen jäteaineiden suurimmat tuottajat, mutta teollisuus on nousemassa samaan suuruusluokkaan. Teollisuusjätteiden määrä kasvoi lähes 16 miljoonaan tonniin. Ongelmajätteitä kirjattiin aiempiin vuosiin nähden ennätyksellisen paljon, noin 2,3 miljoonaa tonnia. Määrä on kansainvälisesti vertaillen melko suuri. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen EU:lle toimittamasta jätetilastoraportista.

Jätteiden kertymät sektoreittain Suomessa 2004

Kulutuksessa eli palveluissa ja kotitalouksissa jätteitä kertyi yhteensä 3 miljoonaa tonnia. Määrä ylittää useiden tuotantoalojen jätekertymät. Kulutusjätteistä 3/4 on sekalaista tai lajiteltua yhdyskuntajätettä, jonka määrä on pysynyt melko vakaana useita vuosia. Palvelusektorin osuus kulutuksen jätteistä on 60 prosenttia. Palveluiden jätteiksi kirjataan tosin myös sellaiset käytännössä kotitalouksissa kertyneet jätteet kuten jätevesilietteet sekä romuajoneuvot, joita kertyi 159 000 tonnia vuonna 2004.

Eloperäisiä jätteitä hyödynnetään tehokkaasti

Jätteen käsittelyssä on nykyisin kolme päälinjaa: ne hyödynnetään joko aineena tai energiana tai sijoitetaan kaatopaikoille. Uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä kertyvät eloperäiset jätteet hyödynnetään yleisesti tehokkaammin kuin mineraaliperäiset jätteet, lasia ja metallia lukuun ottamatta. Esimerkiksi puujätteiden 9,2 miljoonan tonnin kertymästä hyödynnettiin 8,9 miljoonaa tonnia vuonna 2004. Myös paperi- ja pahvijätteitä hyödynnettiin erittäin hyvin.

Kaato- ja läjityspaikat täyttyvät tällä hetkellä eniten maa- ja kiviaineksista, eräistä kemianteollisuuden jätteistä sekä sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Vuonna 2004 kaatopaikoille tai kaatopaikkamaiseen läjitykseen toimitettiin yli 40 miljoonaa tonnia jätettä. Eloperäisten jätteiden osuus tästä oli hyvin pieni.

Mineraalit ongelmajätteiden suurin ryhmä

Ongelmajätteitä kertyi vuonna 2004 yhteensä 2,3 miljoonaa tonnia. Pitoisuuksien raja-arvojen tiukentuessa suurimmaksi ryhmäksi ovat vähitellen muodostuneet metallien jalostuksen, rakentamisen ja kaivun mineraalijätteet kuten metallipitoiset lietteet, pilaantunut maa ja malmien rikastuslietteet. Niitä oli vuonna 2004 yhteensä 1 700 000 tonnia. Kemialliset jätteet olivat edelleenkin ongelmajätteiden toiseksi suurin ryhmä 520 000 tonnin kertymällä. Näiden lisäksi kertyi suurehkoja määriä muun muassa kyllästysainein käsiteltyä puujätettä.

Ylivoimaisesti suurin osa ongelmajätteistä,1,8 miljoonaa tonnia, läjitettiin tai sijoitettiin maaperään ongelmajätteille sopiviin rakenteisiin. Ongelmajätteitä poltettiin vuonna 2004 runsaat 200 000 tonnia, josta suurin osa hyödyntämistarkoituksessa ja loput ongelmajätelaitoksilla, joita ei lueta hyödyntäjiksi.

Ongelmajätteiksi määritellään vaarallisia aineita sisältävät jätteet kuten räjähtävät, hapettavat, myrkylliset, syövyttävät, syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja tartuntavaaralliset jätteet. Niiden käsittelylle on asetettu erityiset velvoitteet ja seuranta.

Jätteiden kertymä ja käsittely Suomessa 2004, 1 000 tonnia

	Kertymä 1)	Aines- käyttö	Energia- käyttö	Hävitys- poltto	Kaato- paikka	Käsittely yhteensä 1)
Kemialliset jätteet	1 697	112	115	73	1 134	1 433
Metallijätteet	528	1 108	0	0	11	1 119
Lasijätteet	191	165	0	0	6	171
Paperi ja pahvijätteet	672	424	63	1	26	514
Muovi ja kumijätteet	119	39	30	0	1	70
Puujätteet	9 175	4 303	4 600	4	64	8 970
Romuajoneuvot	159	24	0	0	1	25
Sähkö- ja elektroniikkaromu	34	16	0	0	34	50
Eläin- ja kasvijätteet	700	393	0	0	99	492
Sekalaiset ml. kotitalousjätteet	2 212	175	124	57	1 580	1 935
Lietteet	599	72	250	7	74	404
Mineraalijätteet	49 682	11 240	40	13	37 202	48 496
Muut jätteet	25	0	0	1	20	21
Yhteensä	65 792	18 070	5 223	156	40 251	63 700

1) Kertyneen ja käsittelyyn tulleen jätteen erotus johtuu jätteiden esikäsittelystä, jätteiden tuonnin ja viennin erotuksesta sekä varastomuutoksista.

Jätetilastoinnissa siirryttiin EU-standardeihin

Jätetilastot laadittiin ensimmäistä kertaa EU:n jätetilastoasetuksen (2150/2002) mukaisina. Asetus ja sen toimeenpanon käsikirja määrittelevät jäsenmaiden jätetilastoinnille yhtenäiset käsitteet ja luokitukset. Samassa yhteydessä määritettiin tarkasti sisäisen kierrätyksen asema jätetilastoinnissa. Tämä vaikutti erityisesti lannan, hakkuutähteiden sekä rakentamisen ja kaivutoimen maa- ja kiviaineksien tilastointiin. Näistä suuri osa jää raportoinnin ulkopuolelle.

Lähde: Tilastokeskus, jätetilastoasetuksen mukainen raportointi EU:lle 30.6.2006

Lisätietoja: Simo Vahvelainen, (09) 1734 3457, Marianne Kaplas, (09) 1734 3421,
ymparisto.energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Linkit: Tiedotteeseen liittyvä tilastojulkistus