Yhä useamman lapsen vanhemmat asuvat erillään

Entistä useamman lapsen vanhempien parisuhde rikkoutuu. Avioerot ovat yleisiä, mutta lapsiperheiden vanhempien avoliitot rikkoutuvat kaksi kertaa niin usein kuin avioliitot. Jopa isovanhempien parisuhteet ovat aikaisempaa epävarmempia: mitä nuorempi lapsi, sitä useammin isovanhemmat asuvat erillään. Kahdeksassa vuodessa lasten isovanhempien erillään asuminen on lisääntynyt kolmanneksella. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen ja Stakesin kokoamasta laajasta julkaisusta Suomalainen lapsi 2007, jossa kuvataan alle 18-vuotiaiden lasten elinoloja tilastojen avulla.

Suomalaislapsista enää kuusi kymmenestä syntyy naimisissa oleville vanhemmille. Yhä useampi lapsi syntyy avoliitossa oleville vanhemmille ja yksinhuoltajaäideille. Avoliitto on kuitenkin usein väliaikainen perhemuoto, ja osa vanhemmista avioituu lapsen syntymän jälkeen.

Kahden vanhemman perheet ovat kuitenkin edelleen vallitseva perhemuoto. Vuonna 2005 kaksi kolmesta teini-ikäisestä nuoresta asui molempien vanhempiensa kanssa ilman sisar- tai velipuolia. Uusperheessä uuden isä- tai äitipuolen kanssa asui vain joka kymmenes teini-ikäinen.

Lapsiperheiden toimeentuloerot lähes ennallaan

Pienituloisuus, asumisen ahtaus ja kulutuksen niukkuus sävyttävät eniten pienimpien lasten elämää. Lasten kasvaessa perheiden elintaso nousee.

Lapsiperheiden toimeentulon kehitys on jakaantunut: yhtäältä suurituloisuus on viime vuosina hieman lisääntynyt, mutta samanaikaisesti suhteellinen pienituloisuus on jatkuvasti yleistynyt lapsiperheissä. Parantunut toimeentulo liittyy äitien lisääntyneeseen osallistumiseen työmarkkinoille. Kahden ansaitsijan malli on voimistunut lapsiperheissä 2000-luvulla. Kahden ansaitsijan perheistä vain harvat luokitellaan pienituloisiksi.

Samalla kun lapsiperheiden toimeentulo on keskimäärin parantunut, on myös asumistaso kohentunut. Ahtaasti asuminen on vähentynyt, vaikka se onkin lapsiperheissä edelleen yleisempää kuin muissa talouksissa. Lapsiperheet ovat myös uskaltaneetottaa entistä useammin asuntovelkaa.

Lapsiperheiden väliset tuloerot heijastuvat kulutuksessa. Pienituloisimpien lapsiperheiden menoista keskimäärin puolet kuluu ruokaan, asumiseen ja vaatteisiin. Yleensäkin välttämättömyysmenot painottuvat lapsiperheiden kulutuksessa.

Kolmannes pienten lasten äideistä ilman työsuhdetta

Alle kolmevuotiaiden lasten äideistä runsaat 30 prosenttia on perhevapaalla työstä ja vain vajaat 30 prosenttia äideistä käy työssä. Kolmannes alle kolmevuotiaiden lasten äideistä hoitaa lapsia kotona ilman voimassa olevaa työsuhdetta. Kotoa työelämään siirtyminen on usein vaikeaa ilman työsuhdetta oleville äideille: monet jäävät työttömiksi tai työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa.

Yksinhuoltajat ovat työmarkkinoilla huonommassa asemassa kuin kahden huoltajan lapsiperheiden vanhemmat. Yksinhuoltajaäitien työttömyysaste on yli kaksinkertainen kahden huoltajan perheiden äitien työttömyysasteeseen verrattuna.

Lähes kaikki kuusivuotiaat esiopetuksessa

Melkein kaikki suomalaislapset ovat kotihoidossa ensimmäisen ikävuotensa ajan, mutta kolme vuotta täyttäneistä jo kaksi kolmasosaa on aloittanut päivähoidossa. Esiopetukseen osallistuivat vuonna 2006 lähes kaikki kuusivuotiaat sekä pieni joukko viisi- ja seitsenvuotiaita. Esiopetuksessa oli lähes 58 000 lasta eli enemmän kuin koko kuusivuotiaiden ikäluokassa oli lapsia.

Ensimmäisen luokan oppilaista neljä kymmenestä osallistui koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan vuonna 2005. Uudellamaalla osuus oli suurin, 54 prosenttia, ja Etelä-Pohjanmaalla pienin, 26 prosenttia. Toisluokkalaisista toiminnassa oli mukana joka neljäs.

Peruskoulun päättävistä pojista noin puolet jatkaa lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen, tytöistä kaksi kolmesta jatkaa lukiossa. Noin viisi prosenttia peruskoulun päättäneistä ei jatka välittömästi tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Lastensuojelun tarve kasvanut

Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2005 noin 60 000 suomalaislasta. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna hieman yli 15 000 lasta ja nuorta. Sekä avohuollossa että sijoitettuna olevien lasten ja nuorten määrät ovat olleet kasvussa jo pitkään. Poikien osuus lastensuojeluasiakkaista on hieman suurempi kuin tyttöjen.

Lähes joka kymmenettä 15-17-vuotiasta nuorta epäiltiin vuoden 2005 aikana syylliseksi johonkin lainrikkomukseen. Heistä suurin osa oli poikia. Alaikäisten epäiltyjen määrä väheni selvästi 1990-luvulla, mutta on viime vuosina kasvanut hieman. Noin kahtakymmentätuhatta alaikäistä epäillään vuosittain lainrikkomuksista. Lähes joka neljäsepäilty alaikäinen on alle 15-vuotias eli rangaistusvastuun ulkopuolella.

Nuoret syyllistyvät eniten varkauksiin, näpistyksiin, liikennerikoksiin ja pahoinpitelyihin. Pojat saavat rangaistuksia neljä kertaa niin usein kuin tytöt. Ainoastaan näpistyksistä tytöt saavat rangaistuksia lähes yhtä paljon kuin pojat.

Suomalainen lapsi 2007 -julkaisu käsittelee edellä mainittujen teemojen lisäksi muun muassa lasten terveyttä, muuttamista, työntekoa, kulutusta, ajankäyttöä ja harrastuksia. Yli 400-sivuisessa julkaisussa on 22 artikkelia.

Tilastokeskuksen julkaisema Hyvinvointikatsaus 1/2007 ilmestyy 12.4. Lehdessä käsitellään muun muassa lasten hyvinvointia, varhaista opintietä ja äidinkieltä.

Lähde: Suomalainen lapsi 2007. Tilastokeskus ja Stakes

Lisätietoja:
Suomalainen lapsi: Leena Kartovaara (09) 1734 3498, Hannele Sauli (09) 1734 3497
Hyvinvointikatsaus: Raija Sailas (09) 1734 3537, Lotta Sjöblom (09) 1734 2959

Vastaavat tilastojohtajat: Riitta Harala ja Jari Tarkoma

Linkit:
Julkaisuun liittyvän sosiaalitilastoseminaarin aineistot
Tilaukset: myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi