Tiedote 26.11.2007
Kolmannes työntekijöistä joutuu joustamaan työajoissaan
Lähes kolmasosa sekä mies- että naispalkansaajista joutuu joustamaan viikoittain työajoissaan työn tai esimiehen niin vaatiessa. Eniten työajoissa joutuvat joustamaan kuntasektorin palkansaajat sekä yksityissektorilla työskentelevät miehet. Korkeasti koulutetut joutuvat joustamaan muita enemmän, miehistä jopa neljä kymmenestä viikoittain. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkijoiden Hanna Sutelan ja Anna-Maija Lehdon työelämää käsittelevästä julkaisusta Tasa-arvo työn takana, jonka tiedot pohjautuvat vuoden 2003 työolotutkimukseen.
Vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan vajaa neljännes palkansaajista koki laiminlyövänsä perhettään työasioiden vuoksi. Alle 3-vuotiaiden lasten työssäkäyvistä äideistä huonoa omaatuntoa kotiasioiden vuoksi koki lähes puolet ja isistäkin runsas kolmasosa. Työkiire, pitkittyneet työpäivät ja riittämättömät mahdollisuudet käyttää työaikajoustoja omiin tarpeisiin lisäsivät laiminlyönnin tunnetta. Ylemmille toimihenkilöille tunne oli kaikkein tutuin. Toisaalta pienten lasten työssäkäyvistä äideistä jopa neljä viidesosaa koki kuitenkin jaksavansa paremmin lasten kanssa, kun kävi myös töissä.
Tunne kotiasioiden laiminlyönnistä
Työn vuoksi joustamisen ja perhetilanteen
mukaan
Palkattomia ylitöitä eniten opetustyössä ja hallinnon johtotehtävissä
Vuonna 2003 vajaa kolmannes palkansaajista ilmoitti tekevänsä palkattomia ylitöitä. Viikoittain ylitöitä teki 14 prosenttia sekä miehistä että naisista. Korkeasti koulutetut tekivät palkattomia ylitöitä yli kaksi kertaa yleisemmin kuin muut palkansaajat. Eniten palkattomia ylitöitä tekivät opetustyössä ja hallinnollisissa johtotehtävissä työskentelevät.
Töitä tehdään melko yleisesti myös kotona. Vajaa viidennes palkansaajista teki vuonna 2003 ilman korvausta ylitöitä kotona. Kotona ylitöitä tekivät eniten vanhemmat työntekijät, korkeasti koulutetut sekä hallinnollisissa johtotehtävissä ja valtiolla työskentelevät. Noin joka kolmanteen palkansaajaan oli otettu usein yhteyttä työajan ulkopuolella työhön liittyvissä asioissa viimeisen kahden kuukauden aikana.
Pienten lasten isät tekevät aiempaa vähemmän ylitöitä
Lapsiperheiden isät tekevät pitkää työviikkoa useammin kuin lapsettomat miehet. Pienten lasten isien ylityöt olivat kuitenkin vähentyneet 2000-luvun alussa selvästi 1990-luvun loppuun verrattuna. Kun vuonna 1997 alle 3-vuotiaiden lasten isien työajat olivat kaikkein pisimmät ja he tekivät kaikkein eniten ylitöitä, vuonna 2003 pienten lasten isät tekivät vähemmän ylitöitä kuin muut miehet. Viikoittain ylitöitä tekevistä miehistä erityisesti pienten lasten isät kokivat kuitenkin, että he joutuivat tekemään ylitöitä enemmän kuin halusivat.
Myös äitien viikoittaiset ylityöt olivat vähentyneet 2000-luvun alussa. Alle 3-vuotiaiden lasten äidit tekivät ylitöitä kuitenkin yleisemmin kuin 3-11-vuotiaiden lasten äidit. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ne alle 3-vuotiaiden lasten äidit, jotka ovat työelämässä eivätkä hoitovapaalla, ovat keskimääräistä useammin korkeasti koulutettuja ylempiä toimihenkilöitä.
Miespalkansaajien viikoittaiset ylityöt nuorimman lapsen iän mukaan
Tasa-arvo työn takana -julkaisun aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työolotutkimuksia, erityisesti vuonna 2003 koottua laajaa haastatteluaineistoa. Julkaisussa kuvataan tasa-arvon toteutumista 2000-luvun alun suomalaisessa työelämässä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Julkaisun pääteemoja ovat työn ja muun elämän yhteensovittaminen, sukupuolten palkkaerot sekä pitkittyvät työajat. Mukana on myös vertailutietoa muista EU-maista.
Lähde: Tasa-arvo työn takana. Tilastokeskus.
Lisätietoja: Hanna Sutela (09) 1734 2907, Anna-Maija Lehto (09) 1734 3223
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala