Rakentamisen liikevaihto kasvoi alkuvuonna viidenneksen

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2007 tammi-kesäkuussa kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Suotuisimmin liikevaihto kehittyi Etelä-Karjalassa, jossa kasvua kertyi lähes 25 prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Toiseksi parhaiten menestyi Satakunta, jossa liikevaihto kasvoi noin 23 prosenttia. Rakentamisen liikevaihto lisääntyi yli 20 prosenttia myös Itä-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Koko Suomen rakentamisen liikevaihto kasvoi vastaavana aikana 19,6 prosenttia.

Rakentamisen kehitys maakunnittain tammi-kesäkuussa 2007

Etelä-Karjala ylsi 25 prosentin kasvuun

Etelä-Karjalassa rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla peräti 25 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna - noin 5 prosenttiyksikköä koko maata nopeammin. Viime vuonna maakunnassa pysyteltiin vielä koko maan kasvuvauhdissa. Etelä-Karjalan rakennusyrityksistä keskimäärin 59 prosenttia lisäsi tammi-kesäkuussa liikevaihtoaan. Kasvuyrityksiä eli yrityksiä, joiden liikevaihto lisääntyi yli 15 prosenttia, oli 48 prosenttia alan toimijoista. Liikevaihto kasvoi ripeimmin pienissä, alle viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä sekä suurissa, vähintään 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Suuria yrityksiä oli vain 3 prosenttia maakunnan rakennusyrityksistä, mutta ne tuottivat kuitenkin yli puolet liikevaihdon kasvusta.

Erikoistutkija Niilo MelolinnaKaakkois-Suomen TE-keskuksesta toteaa, että etenkin Lappeenrannan seudulla rakentaminen on ollut ennätysmäisen vilkasta moneen vuoteen. Alueella on investoitu uusiin liike- ja toimistotiloihin sekä entisten laajennuksiin. Valtakunnalliset liikeketjut ulottavat aiempaa enemmän toimintaansa Lappeenrannan alueelle ja osin myös Imatralle. Myös omakotirakentaminen on ollut vilkasta. Myönteisiä vaikutuksia on odotettavissa myös venäläisten matkailijoiden luomasta kysynnästä ja venäläisten alueelle tekemistä investoinneista.

Rakennusalan valoisat näkymät merkitsevät myös työvoimatarpeen kasvua. Melolinnan mukaan Kaakkois-Suomessa yritykset pyrkivät yhteistyötä tekemällä turvaamaan työvoiman saatavuuden. Merkittävää pulaa työvoimasta ei ole ollut tiettyjä erikoisosaajia lukuun ottamatta. Kuten muuallakin Suomessa, myös Kaakkois-Suomessa ulkomaista työvoimaa käytetään yhä enemmän rakentamisen alalla.

Vaikka rakentamisen liikevaihto on tänä vuonna kasvanut Kaakkois-Suomessa nopeasti, pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ala ei kuitenkaan vielä ole yltänyt muiden maakunnan päätoimialojen kasvuvauhtiin. Kaikkiaan rakentaminen tuottaa noin 6 prosenttia maakunnan koko liikevaihdosta. Etelä-Karjalan suurimmat toimialat liikevaihdolla mitattuna ovat tehdasteollisuus ja kauppa, jotka tuottavat noin 74 prosenttia alueen liikevaihdosta.

Satakunnassa menestyivät suuret yritykset

Satakunnassa rakentaminen on kasvanut muita päätoimialoja selvästi nopeammin jo kolmen vuoden ajan. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa rakentamisen liikevaihto kasvoi peräti 23 prosenttia vuotta aiemmasta. Palkkasumma kasvoi vastaavaan aikaan 14 prosenttia.

Satakunnassa rakentamisen liikevaihdon kasvu pohjautui Etelä-Karjalaa selkeämmin suurten yritysten menestykseen. Vaikka yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli maakunnassa vain 3 prosenttia alan toimijoista, ne tuottivat tammi-kesäkuussa noin 70 prosenttia liikevaihdon kasvusta. Keskikokoiset yritykset toivat kasvusta noin viidenneksen. Myös pienempien yritysten myönteinen kasvuvaikutus on voimistunut selvästi viime vuodesta. Lisäksi lähes puolet rakennusyrityksistä ylsi vähintään 15 prosentin liikevaihdon kasvuun.

Projektitutkija Saku VähäsantanenTurun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä kertoo, että Satakunnan rakentamista on piristänyt sekä talouden yleinen noususuhdanne että taannoinen alhainen korkotaso, mikä on lisännyt sekä asunto- että toimitilarakentamista. Myös korjausrakentamiselle löytyy kysyntää rakennuskannan vanhetessa. Lisäksi Olkiluodon uuden ydinvoimalayksikön rakentaminen on osaltaan vaikuttanut hyviin kasvulukuihin. Olkiluoto-projektin vaikutus on Vähäsantasen mukaan näkynyt myös esimerkiksi kaupan, majoitus- ja ravitsemispalveluiden aloilla sekä alihankkijaverkostoissa. Projektin tarkkoja vaikutuksia on kuitenkin vielä mahdoton arvioida.

Itä-Uudellamaalla suurin osa kasvusta pienistä yrityksistä

Myös Itä-Uudellamaalla rakentaminen on selvästi nopeimmin kasvava päätoimiala. Eniten alan kasvuun vaikuttivat maakunnan pienet rakennusalan yritykset, joiden osuus liikevaihdon kasvusta oli alkuvuonna noin 40 prosenttia. Isompien yritysten kasvuvaikutus on ollut Itä-Uudellamaalla pitkään tasaisen myönteistä, mutta pienten yritysten vaikutus on voimistunut vasta kuluvana vuonna.

Kaikkiaan keskimäärin 60 prosenttia Itä-Uudenmaan rakennusalan yrityksistä kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan, ja vähintään 15 prosentin kasvuun pääsi puolet alan toimijoista. Huomattavaa on, että maakunnan liikevaihdon kasvusta lähes kaiken eli 98 prosenttia saivat aikaan sellaiset yritykset, jotka harjoittavat rakennustoimintaa yksinomaan Itä-Uudellamaalla.

Alkuvuoden kasvu verkkaisinta Keski-Pohjanmaalla

Keski-Pohjanmaalla jäätiin rakentamisen liikevaihdossa eniten jälkeen koko maan vauhdista. Maakunnan rakentaminen ylsi kuitenkin alkuvuonna 4 prosentin kasvuun. Vielä vuonna 2006 rakentaminen kasvoi Keski-Pohjanmaalla selvästi koko maata nopeammin. Tämän vuoden kehitystä jarrutti maakunnan pienten, alle viisi henkilöä työllistävien rakennusyritysten liikevaihdon supistuminen. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon kasvu olikin kokonaan keskisuurten ja suurten rakennusyritysten varassa.

Rakentamisen liikevaihdon alueelliset tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun erityisselvityksenä tuottamiin suhdannekuvaajiin. Maakuntien rakentamisen kehitystä on eritelty tarkemmin Kasvukatsausindikaattorin avulla. Laskennan tietolähteenä on käytetty verohallinnon arvonlisäverotietoja, joita on täydennetty Tilastokeskuksen suoralla tiedonkeruulla ja yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoilla.

Tiedot on laskettu toimipaikkatasolla, jolloin yritystoimintaa on mahdollista kuvata tarkasti alueittain ja toimialoittain. Toimipaikkatasoiset suhdannetiedot poikkeavat säännöllisesti julkaistuista, yritystasoisista rakentamisen liikevaihtokuvaajista. Toimipaikat valikoituvat tarkasteluun toimipaikan toimialan perusteella yrityksen päätoimialasta riippumatta. Tarkastelussa ovat mukana kaikki rakentamisen alalla toimivat toimipaikat, vaikka yrityksen päätoimiala olisi muu kuin rakentaminen.

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa nopeaa suhdannetietoa yritystoiminnan kehityksestä. Suhdannetietoja tuotetaan kahden-kolmen kuukauden viipeellä esimerkiksi liikevaihdosta, kotimaan myynnistä ja viennistä, palkkasummasta sekä henkilöstömäärästä. Tietoja voidaan laskea muun muassa alueittain, toimialoittain, valitusta yritysryhmästä tai yrityksistä kokoluokittain.

Lähde: Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Satu Elho (09) 1734 2966, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala