Tiedote 16.12.2008
Tiimeissä työskentely vaikeutunut 2000-luvulla
Tiimimäinen työnteko on yleistynyt Suomessa entisestään 2000-luvulla: jo kaksi kolmesta palkansaajasta työskentelee pysyvässä työryhmässä tai tiimissä. Samaan aikaan työelämässä ovat yleistyneet henkilökohtaista työsuoritusta ja kilpailua korostavat arviointi- ja palkitsemisjärjestelmät, jotka eivät sovellu hyvin tiimityön periaatteisiin. Jotta tiimityö onnistuisi, se edellyttää hyviä sosiaalisia suhteita, yhteisiä päämääriä ja mahdollisuutta vaikuttaa työn tavoitteisiin. Yhä harvempi työntekijä on tyytyväinen tiimimäiseen työntekoon tai uskoo tiimityön lisäävän työn tuloksellisuutta. Myös tiimien mahdollisuus vaikuttaa itse toimintaansa ja tavoitteisiinsa on vähentynyt tuntuvasti.
Tiimityön piirteitä
"Pitää täysin paikkansa". Työolotutkimukset 1997, 2003 ja 2008
Tiedot ovat Tilastokeskuksen tutkijoiden Anna-Maija Lehdon ja Hanna Sutelan suomalaisia työoloja käsittelevästä raportista "Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008". Julkaisun aineistona ovat laajat haastattelututkimukset, joista tuorein on tehty tämän vuoden keväällä.
Työssä kehittyminen tärkeää suomalaisille
Työolotutkimukset kertovat, että 30 vuoden aikana suomalainen työelämä on muuttunut monessa suhteessa myös myönteisesti. Paitsi että palkansaajien osaamistaso on noussut, myös mahdollisuudet kehittyä työssä ja saada työpaikkakoulutusta ovat parantuneet tuntuvasti. Työtehtävät ovat muuttuneet monipuolisemmiksi ja itsenäisemmiksi, ja omat vaikutusmahdollisuudet työn eri osatekijöihin ovat parantuneet. Palkansaajat näkevät työnsä entistä useammin tärkeänä ja merkittävänä.
Suomalaiset arvostavat työnsä sisältöä ja työn tarjoamia kehittymismahdollisuuksia huomattavasti enemmän kuin työhön liittyviä etenemismahdollisuuksia. Myös hyvät sosiaaliset suhteet, turvallisuus ja pitkäjänteisyys ovat työssä erittäin tärkeitä. Ansiotyö on varsin keskeinen osa suomalaispalkansaajien elämää, ja moni haluaisi jatkaa sitä jossain muodossa jopa eläkeiän jälkeen.
Uralla etenemisen ja itsensä kehittämisen
tärkeys
"Erittäin tärkeitä". Työolotutkimus 2008
Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu edukseen työyhteisöjen matalien hierarkioiden, esimies-alaiskeskusteluiden, tietotekniikan soveltamisen ja tiimityön yleisyyden suhteen. Suomessa työntekijät pitävät myös mahdollisuuksiaan kehittyä työssä ja kouluttautua sekä vaikuttaa työtehtäviin parempina kuin työntekijät monissa muissa Euroopan maissa.
Työolot huonontuneet julkisella sektorilla
Toisaalta työolotutkimukset osoittavat, että 1980-luvulta lähtien kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet työelämässä. Myös työn ja vapaa-ajan suhde on hämärtynyt. Kun yksilöllistä työsuoritusta korostetaan ja kilpailu työpaikoilla lisääntyy, sosiaaliset suhteet kärsivät ja esiintyy jopa työpaikkakiusaamista.
Kiireen haittaavuus työnantajasektorin
mukaan
"Haittaa erittäin tai melko paljon". Työolotutkimukset 1984 -
2008
Kiire, henkilöstön riittämättömyys, epävarmuus tulevaisuudesta ja avoimuuden puute ovat lisääntyneet varsinkin julkisella sektorilla. Kuntasektorilla kielteinen kehitys alkoi näkyä 1990-luvun lamasta alkaen, mutta uusimman tutkimuksen mukaan työelämän ongelmat ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti valtiosektorilla. Valtiolla työskentelevät kokevat, että työolot ovat selvästi huonontuneet: henkilöstöä on liian vähän työtehtäviin nähden ja työilmapiirin avoimuus ja kannustavuus ovat vähentyneet. Valtion työntekijät pelkäävät ennakoimattomia muutoksia nyt enemmän kuin muilla sektoreilla. Todennäköisesti tällä ilmapiirin huonontumisella on yhteyttä paljon julkisuudessakin esillä olleisiin henkilöstön supistamistoimiin.
Liian vähän henkilöstöä suhteessa työmäärään
"Täysin samaa mieltä". Työnantajan mukaan. Työolotutkimukset 1990 -
2008
Lähde: Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus
Lisätietoja: Anna-Maija Lehto (09) 1734 3223, Hanna Sutela (09) 1734 2907
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Raportin julkistamistilaisuuden aineisto