Bruttokansantuote 546 miljardia markkaa
Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 546 miljardia markkaa. Tieto perustuu Tilastokeskuksen tarkistettuun kansantalouden tilinpitoon. Nimellinen bruttokansantuote jäi viime vuonna yli neljä miljardia markkaa pienemmäksi kuin aiemmin oli arvioitu. Siitä huolimatta bruttokansantuote kasvoi reaalisesti 4,2 prosenttia vuodesta 1994.Eniten kasvuaan lisäsi viime vuonna metalliteollisuus. Sen tuotanto lisääntyi edellisvuotisesta lähes 20 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden kasvu sitä vastoin hidastui kahteen prosenttiin.
Tuotanto supistui selvästi maataloudessa sekä energia- ja vesihuollossa. Rakentaminen kasvoi ensi kertaa sitten vuoden 1989 teollisuus- ja korjausrakentamisen ansiosta.
Tuotannon kysyntää kasvatti viime vuonna erityisesti vienti, joka lisääntyi määrältään edellisvuotisesta yli kahdeksan prosenttia. Myös yksityiset kulutusmenot kasvoivat, lähes neljä prosenttia. Sen sijaan julkiset kulutusmenot lisääntyivät vain runsaan prosentin. Investoinnit kasvoivat liki kahdeksan prosenttia. Kone- ja kalustoinvestoinnit lisääntyivät lähes 18 prosenttia.
Kansantulo kasvoi vuodessa nimellisesti yhdeksän prosenttia. Kansantulo asukasta kohti oli viime vuonna 85 500 markkaa.
Kansantalouden palkkasumma kasvoi vuodesta 1994 viime vuoteen 6,8 prosenttia. Työnantajain sosiaalivakuutusmaksut kasvoivat kuusi prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot lisääntyivät 22 prosenttia erityisesti yritysten hyvän tuloksen takia.
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo lisääntyi viime vuonna reaalisesti 7,6 prosenttia. Kasvua edesauttoi kaksien veronpalautusten maksaminen. Jos veronpalautusten ja lisäverojen siirtymisen vaikutus poistetaan, kotitalouksien ostovoima kasvoi reaalisesti viisi prosenttia. Kotitalouksien säästämisaste kohosi 6,3 prosenttiin. Kotitalouksien rahoitusylijäämä oli viime vuonna 22 miljardia markkaa.
Yritysten rahoitusasema oli viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin ylijäämäinen. Yritysten rahoitusylijäämä oli yli 27 miljardia markkaa, ja niiden toimintaylijäämä kasvoi 23 prosenttia.
Rahoituslaitosten rahoitusasema koheni hieman edellisestä vuodesta. Se oli neljä miljardia markkaa ylijäämäinen, jos luottotappioita ei oteta lukuun. Luottotappioita kirjattiin viime vuonna rahoituslaitoksille noin yhdeksän miljardia markkaa eli puolet edellisvuotisesta.
Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna 54 miljardia markkaa eli neljä miljardia markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli kolmatta vuotta ylijäämäinen, viime vuonna neljä miljardia markkaa. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli yli 18 miljardia markkaa eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.
Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä eli EMU-alijäämä oli viime vuonna 28,5 miljardia markkaa eli 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edellisenä vuonna alijäämän osuus oli 6,2 prosenttia.
Verojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus bruttokansantuotteesta eli veroaste oli viime vuonna 46,5 prosenttia. Edellisenä vuonna veroaste oli 47,7 prosenttia. Osa veroasteen laskusta aiheutui vuoden 1993 verotuksen viivästymisestä.
Koko kansantalouden hintataso nousi bruttokansantuotteen hintaindeksin mukaan vuodesta 1994 viime vuoteen 2,7 prosenttia. Vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde parani 4,6 prosenttia.
Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 524 miljardia markkaa. Bruttokansantulo saadaan, kun bruttokansantuotteesta vähennetään ulkomaille maksetut tuotannontekijätulot ja välilliset verot nettomääräisinä.
Lähde: Kansantalouden tilinpito 1994-1995.
Kansantalous 1996:11
Lisätietoja: Olli Savela 1734 3316, Risto Suomela 1734
3315.