Ammatti vaikuttaa paljon ympäristöasenteisiin

Palveluammateissa sekä erityisesti terveys- ja sosiaalialalla työskentelevät suhtautuvat myönteisimmin julkisen vallan oikeuteen ohjata ympäristöpolitiikkaa. Kielteisimmin ympäristöohjaukseen suhtautuvat yrittäjät sekä maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupallisella alalla työskentelevät.

Tilastokeskuksessa on valmistunut tutkimus Suomalaiset ja ympäristöpolitiikka, jossa on ensimmäistä kertaa laajasti selvitetty suomalaisten käsityksiä ympäristöohjauksesta. Tutkimuksen on tehnyt valtiotieteen lisensiaatti Rauno Sairinen Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksesta. Aineisto on kerätty haastattelemalla 1 600 suomalaista syksyllä 1994.

Ympäristöohjauksen keinoja ovat muun muassa lait, määräykset ja kiellot; maan ja vesien käytön suunnittelu; ympäristöverot ja -maksut; tiedotus, tutkimus ja valistus sekä sopiminen. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tukevat ympäristöohjauksen voimistamista. Suomalaisten mielestä julkinen ohjaus ja yksilön vastuu eivät ole ristiriidassa vaan tukevat toisiaan.

Selvä enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että teollisuutta ja jätehuoltoa tulee ohjata normein ja aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaan. Samoin selvä enemmistö kannattaa rantojen suojelua ja automarkettien rakentamisen rajoittamista sekä Suomen aktiivisuutta kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa. Aiheuttaja maksaa
-periaatteen kannatus vähenee huomattavasti, jos sillä tarkoitetaan ihmisten omaa käyttäytymistä.

Ympäristöveron korvamerkintä lisää selvästi taloudellisen ohjauksen kannatusta. Puolet eli 51 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan nykyisten verojen lisäksi erillistä ympäristöveroa, jos veron tuotto käytetään tietyn ympäristöongelman ratkaisuun.

Kysymys: Olisitteko valmis maksamaan nykyisten verojen lisäksi erillistä ympäristöveroa, jos olisitte varma, että veron tuotto käytetään tietyn ympäristöongelman ratkaisuun? Esimerkiksi polttoainevero liikenteen ympäristöongelmien ratkaisuun, elintarvikkeiden ympäristövero puhtaampien elintarvikkeiden saatavuuden parantamiseen ja niin edelleen.

Keski-ikäiset ja eläkeläiset suhtautuvat yhteiskunnan ympäristöohjaukseen myönteisimmin, kolmikymppiset kielteisimmin. Naiset kannattavat ympäristöpoliittisia toimia enemmän kuin miehet. Etelä-Suomessa ja kaupungeissa ympäristöohjauksella on suurempi kannatus kuin Keski- ja Pohjois-Suomessa ja maaseudulla.

Lähde:
Rauno Sairinen: Suomalaiset ja ympäristö. Tutkimuksia 217. Tilastokeskus
Lisätietoja: Rauno Sairinen (09) 451 4095 (Teknillinen korkeakoulu)
Eero Tanskanen (09) 1734 2549 (Tilastokeskus)